Vaikea EU-huippukokous pakolaisista alkaa: Näihin Turkki-sopimus voi kaatua

Turkki on luvannut ottaa takaisin Kreikan saarille saapuvat turvapaikanhakijat, jos se saa vastineeksi lisärahaa, vauhtia EU-jäsenyysneuvotteluihin ja viisumivapauden unionin alueelle.

Sopimuksen ehdot ja oikeusperusta on vahvasti kyseenalaistettu. EU kuitenkin puskee suunnitelmaa eteenpäin, sillä palautusten uskotaan olevan tehokas lääke ihmissalakuljetuksen kitkemiseen.

Kaksipäiväisessä huippukokouksessa on määrä raivata esteet sovun tieltä. Edessä on vaikea neuvottelu, sillä mahdollisia koetinkiviä on useita. Alla on esiteltynä keskeisimpiä ongelmia.

1. Palautusten laillisuus

YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat pitäneet suunniteltuja palautuksia laittomana. EU-komissio vakuuttaa, että palautukset voidaan toteuttaa EU-lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Palautuksia perustellaan sillä, että Turkki on "turvallinen kolmas maa", josta Kreikkaan saapuneet voivat hakea turvapaikkaa.

Tähän asti Turkin asema on tulkittu toisin, sillä maa on asettanut merkittäviä rajoituksia turvapaikanhakuun. Esimerkiksi afgaaneilla ja irakilaisilla ei ole ollut tähän oikeutta. Komission mukaan Turkin on muutettava lakejaan siten, että kaikki hakijat saavat yhtäläistä kohtelua.

EU ei voi evätä Kreikkaan tulevien oikeutta hakea Kreikasta turvapaikkaa. Komission mukaan hakemukset voidaan kuitenkin hylätä Turkin asemaan vedoten. Valitusoikeus on silti otettava huomioon.

2. Kyproksen vastarinta

Turkin pitkäaikainen vihollinen Kypros on uhannut kaataa sopimuksen, sillä se ei hyväksy Turkin vaatimusta EU-jäsenyysneuvottelujen vauhdittamisesta. Turkki miehitti osan Kyproksen saaresta 1974, eikä se tunnusta Kyproksen itsenäisyyttä.

Turkin EU-lähentyminen epäilyttää myös muissa EU-maissa kuin Kyproksella. Tosiasiassa Turkin on arvioitu olevan kauempana EU-jäsenyydestä kuin koskaan.

Suomen linja on, että jäsenyysneuvottelut ovat hyvä keino patistaa Turkkia uudistuksiin. Toinen tulkinta on se, että Turkkia ei pidä palkita prosessilla, johon maan johto ei näytä olevan aidosti sitoutunut.

Myös Turkin viisumivapaus herättää vahvaa vastustusta. Etenkin Ranska ja itäisen Keski-Euroopan maat karsastavat rajojen avaamista liki 80 miljoonan asukkaan muslimimaalle.

4. Laillisten reittien avaaminen

Turkki edellyttää, että jokaista palautettavaa syyrialaista vastaan Turkista siirretään EU:hun toinen syyrialainen laillista reittiä. Turkki vaatii tätä varten konkreettisia lupauksia pakolaisten vastaanotosta.

EU-lähteiden mukaan siirrot pyritään toteuttamaan aiemmin sovittujen maakohtaisten kiintiöiden puitteissa. EU-maat sopivat viime vuonna ottavansa vastaan yhteensä reilut 20 000 pakolaista unionin ulkopuolelta. Valtaosa kiintiöistä on täyttämättä, koska moni jäsenmaa vastustaa niitä. Unkarin pääministerin Viktor Orbanin mukaan pakolaisten vastaanotto Turkista on kuin "bensan kaatamista liekkeihin".

5. Toimeenpano

Viime kädessä sopimus voi tyssätä siihen, mihin muutkin EU-tason ratkaisut ovat juuttuneet: toimeenpanoon. Sopimus edellyttää, että Kreikka saisi käsiteltyä pikamenettelyllä tuhansia turvapaikkahakemuksia. Tähän asti Kreikalla on ollut suuria vaikeuksia saada edes sormenjälkiä otettua kaikilta tulijoilta.

Toteutus voi juuttua myös siihen, että Turkille lupailtu viisumivapaus vedetään viime metreillä jäihin. Tällöin Turkki perääntyisi nopeasti omista lupauksistaan.