EU-maiden johtajilla on ratkottavanaan useita tukalia kysymyksiä, kun he kokoontuvat tänään hieromaan sopua Turkki-yhteistyön yksityiskohdista.
Turkki on luvannut ottaa takaisin Kreikan saarille saapuvat turvapaikanhakijat, jos se saa vastineeksi lisärahaa, vauhtia EU-jäsenyysneuvotteluihin ja viisumivapauden unionin alueelle.
Sopimuksen ehdot ja oikeusperusta on vahvasti kyseenalaistettu. EU kuitenkin puskee suunnitelmaa eteenpäin, sillä palautusten uskotaan olevan tehokas lääke ihmissalakuljetuksen kitkemiseen.
Kaksipäiväisessä huippukokouksessa on määrä raivata esteet sovun tieltä. Edessä on vaikea neuvottelu, sillä mahdollisia koetinkiviä on useita. Alla on esiteltynä keskeisimpiä ongelmia.
1. Palautusten laillisuus
YK ja ihmisoikeusjärjestöt ovat pitäneet suunniteltuja palautuksia laittomana. EU-komissio vakuuttaa, että palautukset voidaan toteuttaa EU-lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Palautuksia perustellaan sillä, että Turkki on "turvallinen kolmas maa", josta Kreikkaan saapuneet voivat hakea turvapaikkaa.
Tähän asti Turkin asema on tulkittu toisin, sillä maa on asettanut merkittäviä rajoituksia turvapaikanhakuun. Esimerkiksi afgaaneilla ja irakilaisilla ei ole ollut tähän oikeutta. Komission mukaan Turkin on muutettava lakejaan siten, että kaikki hakijat saavat yhtäläistä kohtelua.
EU ei voi evätä Kreikkaan tulevien oikeutta hakea Kreikasta turvapaikkaa. Komission mukaan hakemukset voidaan kuitenkin hylätä Turkin asemaan vedoten. Valitusoikeus on silti otettava huomioon.