Turkin sotilasoperaatio Syyriassa on aiheuttanut tyrmistyneitä reaktioita pitkin maailmaa ja pelkoja Syyrian sisällissodan syventymisestä.
Hyökkäyksen mahdollistajana on pidetty pääosin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöstä vetää yhdysvaltalaissotilaat pois Pohjois-Syyriasta. Kuitenkin Turkin ja kurdien pitkäaikaiset jännitteet ja Yhdysvaltain yritys tasapainoilla näiden välissä ovat luoneet pohjan nykytilanteen kärjistymiselle.
Syyrian kaksi hallitsevaa kurdiryhmää ovat monien eri puolueiden liittouma Kurdien kansallinen neuvosto (ENKS) ja PYD (Partiya Yekitiya Demokrat), joka on dominoinut poliittista kenttää.
Syyrian sodan alussa kurdit pysyttelivät osittain ulkopuolella. Niin Bashar al-Assadin hallinto kuin Syyrian oppositio herättivät epäluuloja kurdeissa. Sen sijaan syrjityt kurdit näkivät mahdollisuuden rakentaa Pohjois-Syyriaan omaa hallintomalliaan. Tämä onnistuikin Syyrian sisällissodan varjossa.
Tätä hallintomuotoa ihannoitiin ympäri maailmaa muun muassa sen monimuotoisuuden ja sukupuolten tasa-arvon takia.
Myöhemmin kurdit saivat lisää kiitosta, kun ne taistelivat Yhdysvaltojen rinnalla menestyksekkäästi äärijärjestö Isisiä vastaan.
Demokratiahehkutus osin ylimitoitettua
Turkki koki kurdialueen syntymisen rajalleen turvallisuusuhkana.
Erityisenä uhkana se on pitänyt PYD:n sotilaallista ryhmää YPG:tä. Syy tähän on se, että YPG:lla on vahvat siteet kurdien sissijärjestö PKK:hon, jonka kanssa Turkin valtio on käynyt jo vuosikymmeniä kestävää sotaa. Turkki, Yhdysvallat ja EU pitävät PKK:ta terroristijärjestönä.
– Historiallisesti Turkin huoli on ollut ihan aito. Kun PYD on perustettu, se on ollut periaatteessa PKK:n haarakonttori Syyriassa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, Turkki-asiantuntija .