Turkki käy veristä sotaa kahdella rintamalla – suomalaisasiantuntija väläyttää salaliittoteoriaa

Ensimmäinen isku liitettiin äärijärjestö Isisiin ja toisen tekijäksi ilmoittautui kurdien separatistijärjestö PKK. Turkki näyttäisi ajautuneen kahden rintaman sotaan, mutta sisäpolitiikka on osin muuttuneen tilanteen takana, sanovat asiantuntijat.

– Vaikuttaa siltä, että AKP ei ole pystynyt hyväksymään sitä, että puolue menetti absoluuttisen enemmistön parlamentissa ja että puolueen pitäisi nyt jakaa valtaa, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.

Maan presidentti Recep Tayyip Erdoganin valtapuolue AKP voitti kesäkuun alussa järjestetyt parlamenttivaalit, mutta menetti useita paikkoja. Erityisen kipeää AKP:lle teki kurdimyönteisen oppositiopuolue HDP:n menestys vaaleissa.

– Vaalien jälkeen Erdoganin kritiikki HDP:tä vastaan jyrkkeni selvästi, ja nyt tätä laillista kurdipuoluetta on yritetty yhdistää PKK:hen, sanoo Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

PKK:n iskun taustalla turhautuminen

Turkin ja PKK:n välillä on vallinnut muutaman vuoden hatara aselepo ja rauhanneuvotteluja on käyty pitkään.   

– Neuvottelut ajautuivat kuitenkin jo keväällä umpikujaan. AKP alkoi myös Erdoganin johdolla vetää selvästi puheitaan takaisin, Alaranta sanoo.

Hänen mukaansa turhautuminen kurdien keskuudessa oli jo silloin suurta. Pommi-isku kärjisti tilanteen, koska kurdien joukossa yleinen näkemys on, että Turkki on tukenut Isisiä taisteluissa Syyrian kurdeja vastaan.

PKK kertoi viime viikolla surmanneensa poliisit kostoksi Surucin pommi-iskusta, josta on epäilty Isisiä. Asiantuntijat eivät osaa arvioida, miksi Isis olisi tehnyt yhtäkkiä iskun Turkkiin, joka ei aikaisemmin ollut osallistunut Isisin vastaiseen taisteluun. Juusolan mukaan syynä saattoi olla varoitus tai halu luoda jännitteitä Turkin sisälle. Alaranta kuitenkin tuo esille myös karumman vaihtoehdon.

– Oppositiopuolueen tekemän raportin mukaan maan turvallisuuspalvelu olisi ollut tietoinen iskusta etukäteen, jolloin taustalla olisi myös tahallista laiminlyöntiä.

Turkki ei halua kurdien nousevan

• Kurdeja elää Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian rajoilla. Heitä arvioidaan olevan 25-40 miljoonaa.  
• Pohjois-Irakissa sijaitsee kurdien autonominen alue, joka on ollut maan rauhallisimpia alueita.  
• Turkissa kurdeja ei ole tunnustettu erillisenä kansana. Turkin kurdien separatistijärjestö PKK on käynyt vuosia sotaa Turkkia vastaan. PKK:lla on yhteyksiä Syyrian kurdipuolue PYD:hen.  
• Syyrian kurdijoukot YPG on taistellut tehokkaasti äärijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa. YPG on ollut myös Yhdysvalloille läheinen liittolainen.  
• Turkki aloitti viime viikolla iskut Syyriaan äärijärjestö Isisiä vastaan sekä PKK:ta vastaan Pohjois-Irakissa.   
• YPG syytti Turkkia maanantaina ilmaiskujen tekemisestä sen hallussa pitämäänsä syyrialaiskylään. Asiasta kertoi myös Syyrian tilannetta seuraava Syrian Observatory for Human Rights -järjestö. Turkki on kiistänyt iskut.  
• Turkin kesäkuun parlamenttivaaleissa neljänneksi tullut kurdimyönteinen HDP oli vaalien yllättäjä.   
• Turkin hallitusneuvottelut aloitettiin heinäkuun 9. päivä. Uusi hallitus täytyy muodostaa 45 päivän kuluessa tai maassa järjestetään uudet vaalit. 

Tavoitteena kurdien heikentäminen

Viime viikolla Turkki liittyi ensin Isisin vastaiseen taisteluun Syyriassa, mitä maalta oli jo kauan toivottu. Sen jälkeen Turkki iski PKK:ta vastaan Irakissa. Lisäksi Turkki pidätti muutamassa päivässä satoja yhteyksistä Isisiin ja PKK:hen.

– Iskut ja pidätykset ovat kuitenkin kohdistuneet enemmän PKK:hen kuin Isisiin, mitä selittäisi se, että kyse on todellakin Turkin sisäpolitiikasta, Juusola toteaa.

Alarannan mukaan Turkin AKP:ta tukevassa lehdistössä on myös muun muassa kurdeista käytetty erittäin voimakkaita ilmaisuja.  

– Heidän sanotaan olevan maanpettureita ja lietsovan väkivaltaa. Tilannetta kärjistetään osaltaan tarkoituksellisesti.

Molempien arvion mukaan AKP:n tarkoituksena on tällä hetkellä tiivistää rivejään uusia vaaleja varten ja saada valtansa takaisin.  

– En haluaisi viljellä salaliittoteoriaa, mutta kun tiedetään, kuinka pitkälle tämä hallinto oli aikaisemmin valmis menemään korruptiosyytteiden suhteen, on tämä arvio tässä tilanteessa mahdollinen, Alaranta toteaa.

Juusolasta vaikuttaa siltä, että taistelut PKK:ta vastaan ovat tärkein asia, eikä suhtautuminen Isisiin ole välttämättä muuttunut radikaalisesti.