Yhä harvempi suomalainen lisääntyy – mistä se johtuu?

Kaisa Forsman-Behmin vastaanotolla on käynyt viime vuosina yhä enemmän pareja, jotka eivät halua lapsia ollenkaan.

– He joutuvat ikään kuin puolustelemaan ystävilleen ja läheisilleen sitä, että heillä ei ole lapsia. Heistä saattaa tuntua vähän epäoikeudenmukaiseltakin, että eihän niiltäkään, jotka ovat lapsia saaneet ja halunneet, kysytä, että miksi teillä on lapsia, Forsman-Behm kuvaili lähetyksessä.

Lue myös: Katri jäi lapsettomaksi hoidoista huolimatta – ”Eihän tässä näin pitänyt käydä”

– Lapsettomuus voi olla heidän oma, selkeä päätös, joillakin hyvinkin syvällinen sellainen. Jotkut esimerkiksi miettivät, kannattaako tähän maailmaan lapsia hankkia ja tarvitsemmeko ollaksemme perhe jotain muuta lisää kuin me kaksi.

Osaltaan syntyvyyden laskua selittää myös se, että lapsen ”tekoa” lykätään vanhemmalle iälle.

– On jo selkeästi harvinaista, jos hieman yli kaksikymppisenä nainen tulee toivotusti raskaaksi ja synnyttää. Toki heitäkin on, mutta kyllä nykyisin perheellistymistä nimenomaisesti suunnitellaan aika pitkään ja ajatellaan ne opiskelut, tulot ja taloudellinen turvallisuus ensin. Sitten voi käydä niin, että kun viimein olisi sen suunnitellun raskauden aika, niin sitä ei sitten välttämättä kuulukaan.

Osa lasta haluavista jää haaveestaan paitsi, koska sopivaa kumppania ei löydy.

– Vastaanotollani käy naisia ja myös miehiä keskustelemassa siitä, että ehkä suurin heitä henkisesti kuormittava ongelma sillä hetkellä on juurikin kumppanin puuttuminen. Aika menee eteenpäin ja naisilla ehkä biologinen kellokin tikittää, ja ei vaan ole löytynyt sitä sopivaa puolisoa.

– On jännä ilmiö, että näissä yksinäisten ihmisten uusissa asiakaskontakteissa tulee selvä piikki esimerkiksi uudenvuoden, äitienpäivän, kesälomien ja tiettyjen pyhien jälkeen. ”Eikö tämä juhannuskaan, joka nyt juuri meni, enkö minä sieltäkään löytänyt sitä kumppania?”.

Miten lapsettomuudesta puhuminen on muuttunut Suomessa viimeisten parinkymmenen vuoden aikana? Katso koko video ylhäältä.