Vuonna 2017 Suomessa syntyi vain 50 321 lasta, vähemmän kuin kertaakaan sitten katovuosien. Vielä kymmenen vuotta sitten lapsia syntyi vuodessa 10 000 enemmän. Huomenta Suomessa perattiin syitä syntyvyyden laskuun seksuaali- ja psykoterapeutti Kaisa Forsman-Behmin kanssa maanantaiaamuna.
Kaisa Forsman-Behmin vastaanotolla on käynyt viime vuosina yhä enemmän pareja, jotka eivät halua lapsia ollenkaan.
– He joutuvat ikään kuin puolustelemaan ystävilleen ja läheisilleen sitä, että heillä ei ole lapsia. Heistä saattaa tuntua vähän epäoikeudenmukaiseltakin, että eihän niiltäkään, jotka ovat lapsia saaneet ja halunneet, kysytä, että miksi teillä on lapsia, Forsman-Behm kuvaili lähetyksessä.
Lue myös: Katri jäi lapsettomaksi hoidoista huolimatta – ”Eihän tässä näin pitänyt käydä”
– Lapsettomuus voi olla heidän oma, selkeä päätös, joillakin hyvinkin syvällinen sellainen. Jotkut esimerkiksi miettivät, kannattaako tähän maailmaan lapsia hankkia ja tarvitsemmeko ollaksemme perhe jotain muuta lisää kuin me kaksi.
Osaltaan syntyvyyden laskua selittää myös se, että lapsen ”tekoa” lykätään vanhemmalle iälle.
– On jo selkeästi harvinaista, jos hieman yli kaksikymppisenä nainen tulee toivotusti raskaaksi ja synnyttää. Toki heitäkin on, mutta kyllä nykyisin perheellistymistä nimenomaisesti suunnitellaan aika pitkään ja ajatellaan ne opiskelut, tulot ja taloudellinen turvallisuus ensin. Sitten voi käydä niin, että kun viimein olisi sen suunnitellun raskauden aika, niin sitä ei sitten välttämättä kuulukaan.
