"Ydinvoimalobbarit ovat oppineet läksynsä"

TVO:n ja Imatran Voiman yhteishakemukseen liittyvä kampanjointi koettiin kansanedustajien keskuudessa äijämäisen aggressiivisena. Lopulta kansanedustaja Matti Vanhasen (kesk.) ponsi kaatoi hankkeen eduskunnassa vuonna 1993.  

– Se oli teollisuuden epäonnistunut lobbauskampanja, joka lähti liikkeelle väärällä oletuksella. Siinä kuviteltiin, että voimakkaalla karkealla lobbauksella päästään hyvään lopputulokseen.

Maltillisempi ote näkyi jo seuraavan kampanjoinnin yhteydessä vuonna 2002, jolloin eduskunta myönsi luvan TVO:n Olkiluoto 3:lle. Noin kuukausi sitten eduskunta myönsi luvan Pyhäjoelle voimalaa suunnittelevalle Fennovoimalle. 

Litmasen mukaan lobbaus on nykyään hienovaraisempaa. 

– Omat viestit hivutetaan hienovaraisesti eteenpäin. Käytännössä se on esimerkiksi sitä, että tuotetaan tutkimuksia, jotka vievät omia tavoitteita eteenpäin. Energiateollisuuden toimijat ovat kyllä huomanneet, että Suomessa toimii paremmin faktoihin ja tieteeseen pohjautuva viestintä.

Onnettomuuksilla suora vaikutus kannatukseen

Suomessa ydinvoimalla on Litmasen mukaan ollut kansainvälisesti verraten vahva kannatus. Taustalla hän arvelee olevan yleisen luottamuksen tieteeseen, teknologiaan ja koulutukseen. 

Yksittäiset tapahtumat voivat heilauttaa ydinvoiman kannatuslukuja rajustikin.

– Esimerkiksi onnettomuuksien yhteydessä mielipiteen muutos on voimakasta ja nopeaa. Jopa 10-15 prosenttia voi vaihtaa näkemystään vuoden aikana.

Litmasen mukaan kansan mielipiteellä on myös vaikutusta, mikä näkyi muun muassa vuonna 1986, kun ydinvoimapäätös vedettiin pois eduskunnasta Tshernobylin onnettomuuden seurauksena.

– Nykytilanteessa päätösten läpi vieminen on helpompaa, kun mielipide on jakautunut eivätkä kaikki kansalaiset tiedä, minne he ovat kallellaan.

Litmasen mukaan kansalaiset myös osin seuraavat poliitikkojen ratkaisuja. 

– Joissain olosuhteissa päätös ydinvoimalan rakentamisesta voi jopa muuttaa kansalaisnäkemyksiä myönteisimmiksi sitä virallista linjaa kohtaan, mikäli mitään hälyttävää ei tapahdu.

"Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa"

MTV Uutisten tuoreessa kyselyssä yli 70 prosenttia vastaajista arvioi, että venäläisomistus tuo voimalahankkeeseen vähintäänkin pienen turvallisuusriskin.

Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä arvioi MTV:n haastattelussa, että tuloksen taustalla on epäonnistunut viestintä. Hänen mukaansa energia-ala ei ole onnistunut kertomaan, ettei omistus aiheuta turvallisuusriskiä.

Litmasen mukaan viestintäkampanjoilla ei ylipäätään ole asenteisiin suuresti vaikutusta. 

– Kyllä jokainen varmasti havaitsee, miten maailmanpoliittinen tilanne on kiristynyt. Ihmiset ovat hyvin aikaansa seuraavia ja osaavat kytkeä asioita yhteen. He eivät ajattele, että tässä on kyseessä vain yksi ydinenergiaa tuottava laitos.

Historia on hyvin ihmisten mielissä. 

– He tietävät, että ydinvoima on paitsi hyvinvointia tuottava runsauden sarvi, mutta samanaikaisesti myös tuhokone, joka kykenee aiheuttamaan massamittaisen katastrofin.