Wärtsilälle roima tulosparannus

Liikevoitto koheni 367,1 miljoonaan euroon (noin 2,2 miljardiin markkaan), kun vuotta aiemmin voitto oli 272,7 miljoonaa euroa. Rahoitus- ja satunnaiserien sekä verojen jälkeen euroja kertyi 213,2 miljoonaa, kun vuonna 1999 tilikauden voitto jäi 130,1 miljoonaan euroon.
-Olennaista oli, että Wärtsilän Power-liiketoimintojen tulos parani selvästi, arvioi konsernijohtaja Ole Johansson tiedotustilaisuudessa.

Voimaloita ja merimoottoreita valmistava sekä huoltava Wärtsilä Power teki yli 86 miljoonan euron tuloksen, kun vuonna 1999 se tuotti 28 miljoonaa euroa tappiota. Parannus on olennainen, sillä konsernin 2,7 miljardin euron tasolla pysyneestä liikevaihdosta lähes 2,3 miljardia syntyi voimaloista ja moottoreista. Konsernin toinen osa Imatra Steel paransi myös kannattavuuttaan ja liikevaihtoaan selvästi.

Kaliforniasta voimalatilauksia

Johanssonin mukaan Wärtsilä on nyt sellaisella uralla, että 7-8 prosentin kannattavuustavoite on mahdollista saavuttaa vuonna 2003. Viime vuoden tuloskehitys näyttää jyrkempääkin nousua, mutta sekä Powerin että Steelin viimeinen vuosineljännes oli poikkeuksellisen hyvä, hän varoitti.

Voimaloiden ja merimoottoreiden kysynnän Johansson odottaa kasvavan tänäkin vuonna. mutta Imatra Steelin kasvu taittuu terästehtaalle tärkeiden kuorma-autojen valmistuksen hiipuessa Euroopassa. Johansson myöntää, että kasvu- ja kannattavuusodotukset perustuvat oletukseen Yhdysvaltain talousnotkahduksen jäämisestä lyhytaikaiseksi. Toisaalta Yhdysvaltain talousvaikeudet ovat jo poikineet uusia tilauksia. Sähkökriisin runtelemasta Kaliforniasta Wärtsilä on saanut kolme uutta voimalatilausta, Johansson kertoi.

Kasvustaan huolimatta Wärtsilä ei onnistunut pitämään aiempia markkinaosuuksia keskeisillä toimialoilla. Merimoottoreissa Wärtsilän markkinaosuus putosi prosenttiyksikön 28 prosenttiin. Voimalapuolella Wärtsilä myöhästyi kaasumoottoreiden ja -turbiinien rajusta kasvurynnäköstä.
-Meillä ei ollut tuotteita eikä organisaatiota, Johansson myönsi.

Ylimääräistä osinkoa luvassa

Wärtsilä jakaa omistajilleen 2,65 euron osingon osaketta kohti. Normaaliin tulokseen perustuvan osingon osuus on 0,65 euroa ja ylimääräisen 2,00 euroa. Ylimääräinen osuus perustuu konsernirakenteen muutokseen, jonka yhteydessä Metra-nimi vaihtui Wärtsiläksi.

Konserni luopui enemmistöstään Sanitecissa. Assa Abloyn osakkeiden myynnistä saatu 225,4 miljoonan euron kertaluontoinen erä vaikutti merkittävästi konsernin liikevoittoon, ja se on ylimääräisen osingon perusteena. Sanitecista ja Assa Abloysta luopuminen merkitsi Johanssonin mukaan konsernin rakenteen selkiyttämistä konepajayhtiöksi.
(STT)