VVV-periaate tulisi takoa selkärankaan jo autokoulussa: "Harvalla on autossaan kristallipalloa"

Suuntamerkin näyttämisen pitäisi olla yksiselitteisen selkeää jokaiselle kuljettajalle. Mikäli suunnittelee esimerkiksi vaihtavansa kaistaa tai kääntyvänsä risteyksestä, on omista aikomuksistaan kerrottava vilkkua käyttämällä. Tällä vältytään siltä, että oma toiminta tulisi yllätyksenä muille tielläliikkujille.

Pelkkä vilkun käyttäminen ei kuitenkaan vielä riitä turvallisuuden takaamiseksi. Yksinkertainen kolmen V:n periaate auttaa. 

– Vilkku, vilkaisu ja varmistus. Se tarkoittaa sitä, että vilkku laitetaan päälle hyvissä ajoin ennen kääntymistä tai kaistanvaihtoa. Sen jälkeen on vilkaistava peileihin ja katsottava, onko viereiselle kaistalle siirtyminen mahdollista tai lähestyykö risteystä esimerkiksi jalankulkijoita tai pyöräilijöitä. Lopuksi on vielä varmistettava kuollut kulma, jotta kääntyminen tai kaistanvaihto on varmasti turvallista, ohjeistaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

Turhalta jarruttelulta sekä mahdollisilta vaaratilanteilta välttyy tehokkaimmin, kun suuntamerkkiä näyttää hyvissä ajoin ennen ratin kääntämistä. Tämä jättää muille aikaa ja tilaa toimia.

– Pakollisen pahan sijasta vilkuttamista voisikin ajatella tekona liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja toisten liikkujien huomioimisen parantamiseksi. Jos tien päällä yhtään mietityttää, että pitäisiköhän tässä käyttää vilkkua, niin käytä sitä, Heiskanen sanoo.

Kolme viidestä joutunut vaaratilanteeseen, kun vilkkua ei ole käytetty

Liikenneturvan tuoreen kyselyn mukaan peräti kolme viidestä (61 %) suomalaisesta on joutunut liikenteessä vaaratilanteeseen, kun toinen tielläliikkuja on jättänyt autoilijana käyttämättä suuntamerkkiä.

Kuitenkin vain noin joka kymmenes (9 %) raportoi joutuneensa vaaratilanteeseen, kun itse oli jättänyt käyttämättä suuntamerkkiä autoa ajaessaan.

– Kyselytulokset alleviivaavat sitä, että vilkun käyttämättömyyden seuraukset näkyvät eniten juuri niille muille tielläliikkujille. Kuljettaja itse toki tietää, mihin on menossa, mutta harvalla on autossaan kristallipalloa, jolla muiden määränpään voi ennustaa, Heiskanen muistuttaa.

Toisaalta lähes joka neljäs (23 %) kyselyyn vastanneista myönsi joutuneensa vaaratilanteeseen vaihdettuaan kaistaa yllättäen. Kaistanvaihtohaaverit ovatkin yksi taajama-alueiden yleisimmistä onnettomuustyypeistä.

– Suomalaisuuteen liitetään usein tietty ujous, eikä muille välttämättä haluta huudella omista tekemisistään. Tässä tapauksessa siitä olisi kuitenkin päästävä eroon. Muille tienkäyttäjille pitää osoittaa hyvissä ajoin, mitä on tekemässä ja mihin menossa, Heiskanen vaatii.

VVV-periaate pähkinänkuoressa

Vilkku: Laita suuntamerkki päälle jo hyvissä ajoin ennen risteystä tai kaistanvaihtoa. Näin kerrot aikeesi muille tielläliikkujille.

Vilkaisu: Katso peileihin tarkistaaksesi, tuleeko takaviistosta muita.

Varmistus: Varmista vielä ennen kaistanvaihtoa tai risteyksessä kääntymistä kuollut kulma, eli alue, johon et peileistäsi näe, jotta toimenpiteen suorittaminen on varmasti turvallista.

Lähde: Liikenneturva

Lue myös: ”Kaksi änkyrää ei sovi samaan neliöön, kun molemmat ovat oikeassa” – näin harva suomalaiskuski myöntää itse töppäilleensä, muiden virheet kyllä muistetaan