Tyypillisiä pilaantuneita kohteita ovat ampumaradat, vanhat kaatopaikat sekä jakeluasemat.
Moni Puolustusvoimien käytössä oleva maa-alue on pilaantunut vuosikymmenten saatossa, esimerkiksi vanhojen kaatopaikkojen tai ampumaratojen takia. Tällaisia alueita on mahdollisesti satoja eri puolilla Suomea.
Puolustusvoimien ympäristöasiantuntija Anna Kralik ei suostunut kommentoimaan asiaa STT:lle. Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta sen sijaan kerrotaan, että tavoitteena on kartoittaa ja tarvittaessa kunnostaa kaikki alueillaan olevat pilaantuneet maa-alueet vuoteen 2040 mennessä.
Logistiikkalaitoksen tiedottaja pyysi STT:n kysymykset asiasta nähtäväkseen etukäteen sähköpostitse ja kertoi, että kysymyksiin suostutaan vastaamaan vain kirjallisesti.
Puolustusvoimat sanoo kartoittaneensa pilaantuneita alueitaan vuodesta 2006 lähtien. Sen jälkeen osa kohteista on jo kunnostettu, sillä vuosittain tutkitaan ja kunnostetaan noin kymmenen kohdetta.
– Ympäristönsuojelun PIMA-budjetti (pilaantuneen maaperän kohteiden budjetti) Puolustusvoimissa on vuosittain noin miljoona euroa. Tutkittavat ja kunnostettavat kohteet priorisoidaan ympäristöriskien tai maankäytön muutostarpeiden mukaan, kirjoittaa logistiikkalaitoksen tiedotuskeskuksen päällikkö Ville Tuokko sähköpostissaan.
Tuokko kertoo STT:lle myöhemmin puhelimitse, että on koonnut sähköpostivastauksiinsa eri asiantuntijoiden antamia tietoja, mutta kukaan asiantuntija ei halunnut antaa STT:lle omaa haastattelua.
Kemikaaleista vuotoja
Puolustusvoimilla on arvioidensa mukaan noin 600 mahdollista pilaantuneen maaperän kohdetta. Kaikkia näistä ei ole todettu pilaantuneiksi, vaan ne on arvioitu riskeiksi toimintahistoriansa takia. Tyypillisiä kohteita ovat käytöstä poistetut jakeluasemat, täyttöalueet, ampumaradat ja huoltoalueet. Myös jätteiden sijoittaminen alueelle on voinut aiheuttaa pilaantumisen.
Puolustusvoimien käytössä on alueita ympäri Suomea – myös muualla kuin varuskunta-alueilla ja niiden läheisyydessä.
– Kohde voi olla esimerkiksi sellainen, jossa on käytetty tai varastoitu kemikaaleja, joista on voinut tulla vuotoja. Ampumaradoilla puolestaan ammutaan luoteja, joista jää taustavalliin pieniä määriä metalleja, Tuokko kirjoittaa.
Ammusten sisältämä lyijy liukenee osittain veteen ja voi kulkeutua vesistöihin, pahimmassa tapauksessa pohjaveteen asti. Logistiikkalaitokselta kerrotaan, että kemikaalit ja muut maaperään kuulumattomat aineet ovat päätyneet sinne vuosikymmenien aikana.
– Menneinäkin aikoina toimittiin lainsäädännön ja parhaan tiedon mukaisesti, mutta ympäristötietoisuus ja -vaatimukset eivät olleet nykyisellä tasolla, Tuokko kirjoittaa.
Maaperä- ja pohjavesinäytteitä
Jos epäilys pilaantumasta herää, alue tutkitaan maaperänäytteen avulla. Myös pohjavesialueita tutkitaan.
– Joskus pilaantuma voi olla näkyvä, esimerkiksi öljyvuoto. Usein pilaantumat eivät kuitenkaan näy. Alue tutkitaan myös silloin, kun se poistuu käytöstä, ja rakennuksia puretaan, Tuokko kirjoittaa.
Jos tutkimuksissa havaitaan haitta-aineita ja ne ylittävät sallitut kynnysarvot, alueen ympäristöriskit arvioidaan. Jos alueella todetaan kunnostamisen tarve, aloitetaan sen suunnittelu.
Maaperää voidaan kunnostaa paikan päällä tai se voidaan kuljettaa muualle kunnostettavaksi. Maamassat voidaan myös vaihtaa puhtaisiin, ja pilaantunut maa-aines voidaan viedä hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan.