Vanhoja, suljettuja kaatopaikkoja valvotaan Suomessa valikoivasti ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Suljettuja kaatopaikkoja on Suomessa lähes 2 200. Niiden ei katsota normaalisti vaativan suunnitelmallisia valvontakäyntejä, kerrotaan ympäristöministeriöstä.
Vanhoja kaatopaikkoja ei ole kuitenkaan unohdettu. Niitä koskevat tarkkailuvelvoitteet ja yleinen 30 vuoden jälkihoitovastuu.
Seurannan järjestämisestä ja kustannuksista vastaa kaatopaikan pitäjä eli yleensä kunta tai kunnallinen jäteyhtiö. Seurantatuloksia puolestaan valvovat alueellista valtionhallintoa edustavat ely-keskukset.
– Ely-keskukset suunnittelevat valvontaa yhteisesti sovitun ympäristöriskien arvioinnin mukaisesti, millä tavoitellaan yhtenäistä toimintatapaa koko maassa, kertoo neuvotteleva virkamies Juha Lahtela ympäristöministeriöstä.
Vanhan kaatopaikan tarkkailua voidaan tehostaa ja valvontaluokitustakin nostaa, jos seurantanäytteiden tulokset antavat siihen aihetta. Näin voi käydä, jos esimerkiksi kaatopaikalta otetuista pinta- tai pohjavesinäytteistä löytyy huolestuttavia tuloksia.
– Ely-keskusten resurssit ovat olleet niukat, mutta tilannetta on pystytty parantamaan valvontamaksuista saatavilla tuloilla ja niiden suuntaamisella valvontaan.
Kaikkea ei kannata valvoa
Lainsäädäntö sallii valvontaviranomaisen asettaa tehtäviä tärkeysjärjestykseen. Ely-keskukset käyttävätkin priorisointimahdollisuutta hyväksi lakkautettujen kaatopaikkojen valvonnassa.