Vuorotteluvapaalle jääminen on vähentynyt Suomessa merkittävästi kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2010 vuorotteluvapaakorvauksia maksettiin noin 17 000 suomalaiselle, mutta vuonna 2020 enää noin 5 000 suomalaiselle.
Korvausten vuosittainen summa laski samalla aikavälillä 85 miljoonasta eurosta vajaaseen 24 miljoonaan euroon, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Pekka Paaermaa.
Voimakkaammin määrät alkoivat laskea vuoden 2014 jälkeen, jolloin vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin: vuorotteluvapaalle pääsi vasta 16 vuoden työhistorialla, kun aiemmin työuraedellytys oli 10 vuotta.
Vuoden 2016 alusta vuorotteluvapaalle on päässyt enää 20 vuoden työhistorialla. Samalla vuorotteluvapaan enimmäiskesto lyheni 180 päivään, kun aiemmin vapaa saattoi olla jopa 360 kalenteripäivää.
– Lisäksi luovuttiin mahdollisuudesta jaksottaa vuorotteluvapaa useampaan jaksoon sekä yli 25 vuoden työuran omaavien vuorottelijoiden korkeammasta vuorottelukorvauksesta, Paaermaa sanoo.
Lue myös: Vuorotteluvapaan suosio räjähti ja ehdot kiristyivät – "Se on se hölmöläisten peitto"
Työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Mika Tuomaalan mukaan korona-aika ei näytä lisänneen vuorotteluvapaan suosiota: myös viime vuonna vuorotteluvapaalle jääminen väheni aiempien vuosien tapaan lähes kaikilla aloilla.
Tuomaala kertoo, että eniten vuorotteluvapaalle jäädään asukasmäärään suhteutettuna Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Noin 70 prosenttia vuorottelijoista on naisia.