VTV: Työperusteinen maahanmuutto ei ole nopea ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan

Työperusteisen maahanmuuton lisääminen ei ole nopea ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV).

Ulkomailla sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen suorittaneet eivät voi VTV:n mukaan suoraan saada työperusteista oleskelulupaa sote-alan ammatteihin. Heidän on ensin saatava Valvirasta ammatinharjoittamisoikeus, toteaa VTV tuoreimmassa työperäistä maahanmuuttoa käsittelevässä tarkastuksessa.

– Tarkastuksen perusteella oleskelulupaprosessin lisäksi tulisi nopeuttaa myös ammattioikeuden myöntämisprosessia, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhinen sanoo tiedotteessa.

Työperusteista maahanmuuttoa on pidetty pitkään yhtenä ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan. Hallitus tavoittelee työperusteisen maahanmuuton kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 000 maahanmuuttajan kokonaislisäyksellä. Tämän jälkeen tavoitteena on vähintään 10 000 työperusteisen maahanmuuttajan lisäys vuositasolla.

Vuonna 2020 työperusteisen maahanmuuton hallinnointi siirtyi sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle. VTV:n mukaan ministeriö on saanut nopeutettua lupaprosesseja muun muassa lisäämällä henkilöresursseja Maahanmuuttovirastossa.

VTV:n mukaan viranomaiset ovat edistäneet asiaa pääsääntöisesti oikeansuuntaisilla toimilla, mutta kehitys on ollut hidasta.

– Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että toimia on hallittu hajanaisesti ja eri viranomaiset ovat sitoutuneet tavoitteisiin vaihtelevasti. Lisäksi ruohonjuuritason kehittämistoimet ovat paljolti olleet hankerahoituksen varassa, mikä on haitannut pitkäjänteistä kehittämistä, Hanhinen sanoo.

Erityisasiantuntijoiden tilanne on parempi kuin työntekijöillä ja yrittäjillä

Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien luvat käsitellään VTV:n mukaan nykyään kahdessa viikossa, mutta työtekijöillä lupaprosessiin kuluu keskimäärin 68 ja yrittäjillä 85 vuorokautta. Erityisasiantuntijoille on tarjolla myös niin sanottu pikakaista, joka koskee myös perheenjäseniä.

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden lupaprosessit ovat nopeutuneet, mutta perheenyhdistäminen on työntekijöille edelleen hidasta, kallista ja epävarmaa, arvioi VTV.

Oleskeluluvan myöntäminen perhesiteen perusteella edellyttää, että hakijan toimeentulo Suomessa on turvattu. Toimeentuloon vaaditaan yhteensä 2 600 euron nettotulot kuukaudessa, jos perheessä on esimerkiksi kaksi lasta ja kaksi aikuista.

VTV:n tarkastuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäammateissa nykyisille tulorajoille on vaikea yltää. Hoiva-avustajan peruspalkka on noin 1 900 euroa kuukaudessa ja lähihoitajan 2 200 euroa kuukaudessa. Yleistä on, että lapset jäävät lähtömaassa puolison tai isovanhempien hoidettaviksi.

– Ei riitä, että erityisasiantuntijat saadaan Suomeen vaan myös työntekijöitä olisi houkuteltava lisää. Perheen saaminen Suomeen voisi toimia tässä vetovoimatekijänä, Hanhinen sanoo.

Työperusteisen maahanmuuton lisääminen ei ole vain pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoite, vaan sitä on yritetty lisätä valtioneuvoston tasolla jo 20 vuoden ajan. VTV:n mukaan vuonna 2021 julkaistun Koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan useimmat tavoitteet ovat olleet esillä lähes samassa muodossa ja osoitettu samoille tahoille jo aiemmin.

VTV:n tarkastuksessa selvitettiin työperusteiseen maahanmuuttoon liittyviä viranomaistoimia ja prosesseja. Tarkastuksessa keskityttiin erityisesti sosiaali- ja terveysalaan, jossa työvoimapula on suuri mutta työperusteista maahanmuuttoa on edistetty vain vähän. Vuoteen 2035 mennessä sosiaali- ja terveysalalle arvioidaan tarvittavan noin 200 000 uutta työntekijää.

Lue myös: Ministeri Tuula Haatainen lähtee Intiaan hakemaan apua työvoimapulaan: "Siellä on valtavasti osaamista – yli 260 miljoonaa työikäistä, jotka eivät työllisty sinne"