VTV:n mukaan oleskelulupaprosessin lisäksi tulisi nopeuttaa myös ammattioikeuden myöntämisprosessia.
Työperusteisen maahanmuuton lisääminen ei ole nopea ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV).
Ulkomailla sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen suorittaneet eivät voi VTV:n mukaan suoraan saada työperusteista oleskelulupaa sote-alan ammatteihin. Heidän on ensin saatava Valvirasta ammatinharjoittamisoikeus, toteaa VTV tuoreimmassa työperäistä maahanmuuttoa käsittelevässä tarkastuksessa.
– Tarkastuksen perusteella oleskelulupaprosessin lisäksi tulisi nopeuttaa myös ammattioikeuden myöntämisprosessia, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhinen sanoo tiedotteessa.
Työperusteista maahanmuuttoa on pidetty pitkään yhtenä ratkaisuna sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaan. Hallitus tavoittelee työperusteisen maahanmuuton kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 000 maahanmuuttajan kokonaislisäyksellä. Tämän jälkeen tavoitteena on vähintään 10 000 työperusteisen maahanmuuttajan lisäys vuositasolla.
Vuonna 2020 työperusteisen maahanmuuton hallinnointi siirtyi sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle. VTV:n mukaan ministeriö on saanut nopeutettua lupaprosesseja muun muassa lisäämällä henkilöresursseja Maahanmuuttovirastossa.
VTV:n mukaan viranomaiset ovat edistäneet asiaa pääsääntöisesti oikeansuuntaisilla toimilla, mutta kehitys on ollut hidasta.
– Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että toimia on hallittu hajanaisesti ja eri viranomaiset ovat sitoutuneet tavoitteisiin vaihtelevasti. Lisäksi ruohonjuuritason kehittämistoimet ovat paljolti olleet hankerahoituksen varassa, mikä on haitannut pitkäjänteistä kehittämistä, Hanhinen sanoo.