VTV:n virkamiehelle maksettiin 67 000 euroa palkkaa ilman työvelvoitetta – syyttäjän mukaan entinen pääjohtaja Tytti Yli-Viikari teki laittoman sopimuksen

8:12
Tytti Yli-Viikari kommentoi syytteitä oikeuteen saapuessaan, katso koko haastattelu videolta.

Valtiontalouden tarkastusviraston entiselle pääjohtajalle Tytti Yli-Viikarille ja johtaja Mikko Koiraselle luettiin tänään Helsingin käräjäoikeudessa syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syyte koskee VTV:n virkamiehen kanssa solmittua virkasuhteen päättymissopimusta. Kumpikin kiistää syytteet.

MTV Uutiset seurasi tässä jutussa oikeudenkäyntiä.

Klo 15.54 Oikeudenkäynti on päättynyt tältä päivältä. Maanantaina asiassa kuullaan todistajia.

"Sopimuksella ei aiheutettu vahinkoa"

Klo 15.06 Nyt oikeudessa kuullaan Mikko Koirasta, joka toimi aiemmin VTV:n hallintojohtajana.

Hän on ollut töissä VTV:ssä vuodesta 1983 saakka. Hän kehui hoitaneensa tehtävänsä ammattitaidolla eikä häntä ole koskaan syytetty tai huomautettu mistään työuran aikana.

Koiranen on tuntenut pitkään virkamiehen, jonka kanssa tehtyä sopimusta puidaan nyt oikeudessa.

– Tällä virkamiehellä on ollut ongelmia suorittaa virastossa niitä tehtäviä, jotka hänelle on annettu.

Koiranen kertoi oikeudelle, että kyseisen ylitarkastajan kanssa oli neuvoteltu vuosien varrella hän työstään. Välillä hän oli toisissa, hallinnollisissa tehtävissä. Sitten hän itse halusi takaisin tarkastustehtäviin.

Koirasen mukaan ongelma oli virkamiehen työsuoritusten laadussa, mutta myös siinä, millaisia tehtäviä hänelle ylipäätään voitiin antaa. Irtisanomiselle ei silti hänen mukaansa ollut riittäviä perusteita.

Koiranen on itse koulutukseltaan juristi. Hänen VTV-työuransa aikana oli irtisanottu yksi henkilö vuonna 2010. 

– Meillä ei ollut mitään syytä lähteä kokeilemaan laitonta irtisanomisprosessia, hän perusteli virkamiehen kanssa tehtyä kaksivuotista sopimusta.

Koiranen kertoi, että sopimusneuvottelut virkamiehen kanssa sujuivat hyvässä hengessä. Tehty sopimus oli hänen mukaansa hyvin tasapainoinen.

– Sopimus oli kokonaistaloudellisesti järkevä. Sillä ei ole aiheutettu vahinkoa VTV:lle, Koiranen kertoi.

Sopimus alensi henkilön palkkaa

Klo 14.17 Erikoissyyttäjä Mari Mattila kyselee nyt Yli-Viikarilta kysymyksiä. Syyttäjä ihmettelee, kun Yli-Viikari sanoi useita kertoja omassa kuulemisessaan, että on väärin maksaa työntekijälle palkkaa, jos hän ei tee töitä.

Siitä huolimatta Yli-Viikari teki virkamiehen kanssa kahden vuoden mittaisen sopimuksen, jolloin henkilölle maksettiin palkkaa ilman työvelvoitetta.

– Jos tuota sopimus ei olisi tehty, tämä henkilö olisi jatkanut töissä täydellä palkalla, mutta hän ei olisi tehnyt mitään. Hän olisi nostanut täyttä palkkaa ja muut katsovat vierestä, kun hän ei tee mitään. Nyt sopimuksen myötä hänen palkkansa laski, Yli-Viikari perusteli.

Yli-Viikarin arvion mukaan jos virkamies olisi irtisanottu, prosessi olisi kestänyt ainakin kaksi vuotta, ennen kuin irtisanominen olisi ollut lainvoimainen.

– Se on vain teidän arvionne, syyttäjä huomautti.

"Irtisanomiselle ei ollut perusteita"

Klo 13.44 Syytteen mukaan Yli-Viikari ja Koiranen tekivät vuonna 2016 laittoman virkasuhteen päättymissopimuksen, koska kyseisellä virkamiehellä ei ollut enää minkäänlaista työvelvoitetta.

Yli-Viikarin mukaan virkamiehen irtisanomisesta keskusteltiin ennen sopimuksen tekemistä. Irtisanomismahdollisuudesta oli puhuttu jo vuosia.

– Irtisanominen on äärimmäisen kova keino. Sitä ei ollut käytetty minun virastossa oloaikanani kuin yhden kerran ja sitä seurasi pitkä käräjöinti. Hallintojohtajan näkemys ei puoltanut tuolloin 2016 irtisanomista.

Koko esimies- ja työnantajaporras oli Yli-Viikarin mukaan sitä mieltä keväällä 2016, että ylitarkastajan irtisanomiselle ei ollut riittäviä ja lainmukaisia perusteita.

Yli-Viikarin mukaan tavoite oli löytää mahdollisimman hyvä ratkaisu kaikkien eri osapuolten kannalta. Hyväksyttävää ei ollut, että henkilölle maksetaan palkkaa, vaikka hän ei suoriudu töistään. Sen takia jotain oli tehtävä.

Yli-Viikari ei itse ollut mukana keskustelussa, jossa sopimusta alettiin suunnitella.

– Tiesin, että kyseiselle ylitarkastajalle oli aiemmin annettu huomautuksia. Hänen tehtäviään pilkottiin pieniin osiin, jotta saatiin seurantaa. Hänen oli vaikea suorittaa yksinkertaisiakin työtehtäviä.

Ylitarkastajan työtehtäviin kuuluu muun muassa tietojen analysointi ja isojenkin kokonaisuuksien hallinta. Ratkaisujen tekemiset ovat pitkäkestoisia prosesseja.

– Tämän tyyppiset tehtävät eivät tältä henkilöltä onnistuneet.

Lopulta kahden vuoden mittainen sopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2016. Sen mukaan ylitarkastajalle maksettiin alennettua palkkaa eikä hänen tarvinnut enää tehdä töitä.

– Henkilöllä itsellään oli hyvin eri näkemys omista kyvyistään. Meidän piti löytää inhimillinen ratkaisu asiaan, Yli-Viikari kertoi oikeudessa.

Yli-Viikarin mukaan ylitarkastaja oli itse mukana neuvotteluissa ja ne sujuivat rauhallisesti. Kun sopimus oli allekirjoitettu, virkamies lähetti viestin, jossa hän sanoi haluavansa lähteä työpaikalta vähäeleisesti ja vähin äänin.

– Tulkitsin asian niin, että sopimus oli kummallekin osapuolelle ihan hyvä. Oli tärkeää löytää mahdollisimman edullinen ratkaisu pitkään jatkuneeseen tilanteeseen. Me emme olleet vuosiin saaneet työsuoritteita tältä henkilöltä.

– En ole mitenkään hyötynyt tästä sopimuksesta tai aiheuttanut siellä vahinkoa virastolle, Yli-Viikari sanoi.

Yli-Viikarin mukaan VTV:n korvausvaatimus häntä kohtaan on kohtuuton.

– Jälkikäteen lähdetään vaatimaan korvausta asiassa, jossa olemme nimenomaan kiinnittäneet huomiota siihen, että asia hoidetaan oikein ja inhimillisesti päätökseen.

Yli-Viikarin mielestä ei ole mitään näyttöä siitä, että hän olisi rikkonut lakia.

"Alisuoriutumisesta puhuttiin paljon"

Klo 13.18 Lounastauon jälkeen kuullaan Yli-Viikaria itseään. Kuulemisensa aluksi hän kertoi aloittaneensa työt VTV:ssä vuonna 2007. Hänen mukaansa työntekijöiden alisuoriutumisesta puhuttiin virastossa paljon.

– Kaikkina niinä vuosina, joina olin johtoryhmässä, alisuorittamisesta on puhuttu paljon. Keinoja suoritusten parantamiseksi mietittiin. Oli ilmeistä, että lisäresursseja virasto ei tule saamaan. 

VTV:ssä työntekijöiden vaihtuvuus on Yli-Viikarin mukaan hyvin vähäistä ja virkamiesten työurat ovat pitkiä. Välttämättä heillä ei ollut työkokemusta muista valtion virastoista.

Osa työntekijöistä ei Yli-Viikarin mukaan tehnyt riittävästi töitä palkkansa eteen.

– Pitkään johtoryhmässä oli puhuttu ja käyty läpi eri toimintamalleja näihin alisuoriutumista omaaviin työntekijöihin, koska oli tärkeää saada kaikkien potentiaali käyttöön.

Yli-Viikarista tuli pääjohtaja vuonna 2016. Keskustelut alisuoriutumisesta kiihtyivät johtoryhmässä. Työntekijöistä puhuttiin nimillä.

– Tämä yksi virkamies, ketä tämä sopimus koskee, ei todellakaan ollut ainoa kenestä puhuttiin. Halusin tehdä pääjohtajana työtä sen eteen, että ihmiset tekevät töitä palkkansa eteen.

Yli-Viikarin mukaan VTV on melko pieni asiantuntijaorganisaatio eikä virastossa ole paikkoja paljon, joita voisi tarjota alisuoriutujille.

– Tämä kyseinen ylitarkastaja, jonka sopimuksesta puhutaan, oli ollut jo 90-luvulla käytännössä työkyvytön. Hän oli kuitenkin osallistunut erilaisiin työtehtäviin virastossa. Hänen osaltaan ei ollut silti käynnistetty toimia.

Vuosina 2014–2015 VTV:ssä aloitettiin Yli-Viikarin mukaan prosesseja, joilla yritettiin tehostaa toimintaa ja saada alisuoriutujia toimimaan paremmin. Apuna käytettiin ulkopuolisia asiantuntijoita, työterveyshuoltoa ja coachingia.

– Monelle virkamiehelle löydettiin apua ja ratkaisuja. Tämä kyseinen virkamies oli vuonna 2016 jo 62-vuotias ja eläkeikä läheni. Tästä johtuen meille oli iso pettymys, kun hän ei suostunut tukiprosessien jälkeen itse hakeutumaan sairauseläkkeelle.

Klo 11.53 Oikeus käsittelee nyt salaisia kirjallisia todisteita ja pitää sitten lounastauon. Istunto jatkuu kello 13.

"Varoitus ei olisi riittänyt"

Klo 11.49 Yli-Viikarin puolustuksen mukaan pelkkä varoituksen antaminen ei olisi riittänyt virkamiehen tapauksessa. Sillä ei olisi saatu aikaiseksi haluttua vaikutusta.

Syyttäjä huomautti, että tilanteessa olisi pitänyt jatkaa sellaisten keinojen käyttämistä, jotka ovat laillisia. 

– Esimiestyö on vaikeaa, erikoissyyttäjä Mari Mattila totesi.

Virkamies eri mieltä esimiestensä kanssa

Klo 11.30 Erikoissyyttäjä Mari Mattila esittelee oikeudelle viestejä, joita viraston sisällä on vaihdettu ennen sopimuksen tekemistä virkamiehen kanssa.

Viesteistä käy ilmi, että kyseinen virkamies on ollut täysin eri mieltä esimiestensä kanssa omasta osaamisestaan, ammattitaidostaan ja suoriutumisestaan.

Mikko Koiranen ehdotti huhtikuussa 2016 vaihtoehdoiksi varoitusta tai irtisanomista tai sopimusta eläkkeelle siirtymisestä, kun mies täyttäisi 63 vuotta.

Toukokuun alussa Yli-Viikari ja Koiranen alkoivat laskea sitä mahdollisuutta, että virkamiehelle maksettaisiin alennettua palkkaa ilman työvelvoitetta.

Sopimus virkamiehen kanssa allekirjoitettiin 25. toukokuuta 2016. Kirjallisessa sopimuksessa todettiin suoraan, että virkamiehellä ei ole työvelvoitetta eikä hän saa tulla työpaikalle tai esiintyä viraston edustajana.

Klo 11.20 Nyt oikeudessa käydään läpi kirjalliset todisteet.

Klo 11.15 Koiranen piti lyhyen asiaesittelyn. Hän on täysin samaa mieltä kuin Yli-Viikari. Koirasen mukaan neuvotteluissa vuonna 2016 ei käynyt mitenkään ilmi, että virkamiehen kanssa tehtävä sopimus oli laiton.

"Edullisempaa kuin irtisanominen"

Klo 10.54 Puolustus esittelee oikeudelle, millaisia kuluja VTV:lle olisi koitunut mahdollisesta virkamiehen irtisanomisesta. Luvut suuremmat kuin mikä syyttäjän ja VTV:n näkemys asiassa on.

Puolustuksen mukaan VTV.lle olisi aiheutunut irtisanomisesta kustannuksia vähintään runsaat 94 000 euroa. VTV:n asianajaja totesi aiemmin, että irtisanominen olisi maksanut noin 80 000 euroa.

Yli-Viikarin puolustukseen mukaan lain ja sääntöjen mukaisen irtisanomisprosessin kustannukset työnantajalle olisivat olleet minimissäänkin tehdyn eläköitymissopimuksen kustannuksia suuremmat.

Virkamies alisuoriutui eikä selviytynyt tehtävistään

Klo 10.22 Tytti Yli-Viikarin puolustuksen mukaan virkamiehen kanssa haluttiin tehdä sopimus, jotta virkamies saataisiin eläkkeelle mahdollisimman pienin kustannuksin. 

– Hän oli tosiasiallsiesti kykenemätön selviytymään hänelle annetuista tehtävistä. Hän oli alisuoriutunut jo pitkään, Yli-Viikarin asianajaja Tuomas Aho kertoi oikeudelle.

Lopulta asia tuli Yli-Viikarin ja hallintojohtaja Koirasen pöydälle ratkaistavaksi. Yhdessä he päätyivät virkasuhteen päättymissopimukseen.

– Mahdollinen sopimuksen lainvastaisuus ei tullut millään tavalla esille vuoden 2016 neuvotteluissa, Aho kertoi.

Puolustuksen mukaan pääjohtajalla on oikeus tehdä virkasopimuksia eikä kenenkään oikeutta tai etua ei loukattu.

– Sopimuksella on ollut hyväksyttävä tarkoitus ja se on ollut kokonaisuudessaan viraston edun mukainen. Sillä on tavoiteltu viraston etua ja tässä pitää muistaa, mikä tilanne tuolloin oli.

Puolustus katsoo, että sopimus oli oikeansuhteinen tavoiteltuun päämäärään nähden.

– Syyte on pöyristyttävä, koska syyttäjällä ei ole esitutkinnan perusteella eikä muutenkaan mitään näyttöä hyötymis- tai vahingoittumistarkoituksesta. Kukaan ei ole tavoitellut tässä hyötyä tai vahinkoa, Aho sanoi.

– Tässä on pyritty saamaan ratkaisu asiassa, jossa ei ole ollut kuin huonoja vaihtoehtoja. Syyttäjällä ei ole mitään näyttöä siitä, mikä viittaisi Yli-Viikarin tahalliseen lainvastaiseen menettelyyn.

Puolustuksen mukaan syyttäjällä ei ole näyttöä tahallisuudesta eikä edes lievemmästäkään syyksiluettavuudesta.

VTV:n mukaan irtisanominen olisi ollut halvempaa

Klo 10.02 VTV:lle aiheutui virkamiehen kanssa tehdystä sopimuksesta noin 80 000 euron kustannukset. Asianajaja Petteri Sotamaan mukaan lainmukaisesti tehdystä irtisanomisesta olisi aiheutunut noin 36 000 euron kustannukset. 

VTV vaatii tästä syystä Yli-Viikaria ja Koirasta korvaamaan virastolle yhteisvastuullisesti runsaat 40 000 euroa.

Lainvastainen sopimus

Klo 9.47 Syyttäjä kertoo nyt tarkemmin tehdyn sopimuksen taustoista. Virkamiehelle maksettiin siis palkkaa kaksi vuotta ilman, että hänellä oli työntekovelvoitetta.

Virkamiehelle oli annettu marraskuussa 2015 huomautus työtehtävien laiminlyönnistä. Hän oli asiasta eri mieltä.

Joulukuussa 2015 hänen kanssaan käytiin työterveysneuvottelu. Keväällä 2016 käytiin keskustelua suoritusarvioinnista, josta virkamies oli edelleen eri mieltä viraston kanssa.

Huhti-toukokuussa 2016 Koiranen alkoi Yli-Viikarin pyynnöstä valmistella syytteessä tarkoitettua sopimusta vaihtoehtona virkauran päättymiselle.

– Ilmeisesti Yli-Viikarin kärsivällisyys ei enää riittänyt ja näin ollen päädyttiin ehdottamaan tällaista ratkaisua. Pehmeämpien keinojen ei ole katsottu johtavan mihinkään, erikoissyyttäjä Mari Mattila sanoi.

Syyttäjän mukaan virkamiehen työssä jatkaminen olisi aiheuttanut työssäohjaamisen tarvetta, mikä olisi vaatinut esimiehiltä aikaa ja vaivaa.

Kirjallisen varoituksen antaminen tai irtisanominen olisi saattanut johtaa muutoksenhakuun, josta olisi aiheutunut vaivaa ja kustannuksia ja se olisi vienyt paljon aikaa.

– On käytetty spekulatiivisia laskelmia, mitä mikäkin ratkaisu maksaisi. Sitten on päädytty tähän ratkaisuun, että tehdään tällainen sopimus, Mattila kertoi.

Virkasuhteen päättymissopimuksen ehtoihin kirjattiin, että virkamiehellä ei ole työ- tai virkapaikallaolovelvoitetta. Hänellä ei ollut oikeutta käyttää työtiloja eikä työvälineitä eikä hänellä ollut oikeutta tulla työpaikalle.

Syyttäjän mukaan sopimus on ollut lainvastainen.

Työntekovelvollisuus eli virantoimitusvelvollisuus on virkamiehen keskeinen velvollisuus. Syyttäjän mukaan kysymyksessä on ilmeinen lain sanamuodon ja tarkoituksen ylitys. Tarkoituksenmukaisuusperiaatteella ei voi jättää lakia noudattamatta.

– On tehty laiton sopimus, jossa tavoiteltiin sitä, että virkamiehen virkaura tosiasiassa päättyy ja virastossa säästetään aikaa, vaivaa ja rahaa, Mattila sanoi.

Sopimus tehtiin keväällä 2016

Klo 9.32 Syyttäjä pitää nyt asiaesittelyn. Virkasuhteen päättymissopimus allekirjoitettiin VTV:n virkamiehen kanssa 24.5.2016. Sen nojalla VTV:n virkamiehelle on maksettu kaksi vuotta palkkaa ilman työntekemisen velvoitetta.

Yli-Viikari ja Koiranen allekirjoittivat sopimuksen. Yli-Viikari toimi päätöksentekijänänä, Koiranen esittelijänä ja valmistelijana.

Koiranen oli tekoaikaan VTV.n hallintojohtaja. Hän johti hallintoyksikköä ja vastasi työjärjestyksen mukaisista tehtävistä mukaan lukien henkilöstöhallinto ja oikeudellinen neuvonta. Hän on kokenut juristi.

VTV:n lain mukainen tehtävä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Toimintaa johtaa pääjohtaja ja tekoaikaan Yli-Viikari toimi pääjohtajana.

Syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta

Klo 9.25 Tytti Yli-Viikari kiistää syytteen. Johtaja Mikko Koirasella ei ole avustajaa oikeudessa. Hän kiistää syytteen. Koirasen mukaan asianomistajalle eli VTV:lle ei ole aiheutunut vahinkoa asiassa.

Klo 9.23 VTV yhtyy syytteeseen. Valtiontalouden tarkastusvirastoa edustaa oikeudessa pääjohtajan sijainen Matti Okko ja asianajajana toimii Petteri Sotamaa.

Klo 9.17 Syyttäjä lukee syytteet Yli-Viikarille ja Mikko Koiraselle. Syytteen mukaan VTV:n virkamiehelle maksettiin palkkaa kahden vuoden ajalta ilman, että hänellä oli työvelvoitetta. Syyttäjän mukaan ylitarkastaja sai palkkaa noin 67 000 euroa sopimuksen ajalta.

Sopimus on laadittu, koska virkamiehen osalta ei ole viraston näkemyksen mukaan ollut irtisanomisperustetta,mutta hänen ei ole haluttu jatkavan työssään työsuoritteessa työnantajan näkemyksen mukaan ilmenneiden puutteiden vuoksi.

Yli-Viikari ei halunnut kohdistaa alaiseensa ylitarkastajaan lainmukaisia virkamiesoikeudellisia tai työnjohdollisia tai työtä ohjaavia, esimiesten aikaa vaativia toimia, vaan hän teki syytteen mukaan lainvastaisen ja selkeästi harkintavallan rajat ylittävän sopimuksen, jolla virkamiehen työnteko päättyi.

Syyttäjän mukaan Yli-Viikari arvioi spekulatiivisesti, että ylitarkastajan jääminen töihin tai mahdollisesti muutoksenhakuun johtavien virkamiesoikeudellisten toimenpiteiden käyttäminen olisi suurimmillaan voinut aiheuttaa virastolle yli 300.000 euron kustannuksen.

Syyttäjä vaatii Yli-Viikarille ja Koiraselle ehdollista vankeutta. Lisäksi syyttäjä vaatii kumpaakin viraltapantaviksi niiden virkojen osalta, missä he tuolloin toimivat.

Runokirja mukana

Klo 9.08 Oikeudenkäynti alkoi. Tytti Yli-Viikari istuu etupenkissä asianajajansa Tuomas Ahon kanssa. Yli-Viikarilla on edessään pöydällä runokirja.

Klo 8.42: Tytti Yli-Viikari saapui Helsingin käräoikeuteen ja antoi lyhyen lausunnon medialle ennen istunnon alkua.

– Eiköhän tästä tule pitkä päivä, mutta hyvin luottavaisena, nyt tulee asiaan selkeys.

Hän kantoi mukanaan myös runokirjaa. Lue koko juttu täältä

Tästä tapauksessa on kyse

Tänään käsiteltävä rikossyyte koskee toukokuussa 2016 tehtyä virkasuhteen päättymissopimusta, joka tehtiin VTV:n virkamiehen kanssa. 

Sopimuksen mukaan virkamiehelle maksettiin kaksi vuotta palkkaa ilman työvelvoitetta ennen eläkkeelle jäämistä. Sopimuksen tekivät Tytti Yli-Viikari ja viraston tuolloinen hallintojohtaja Mikko Koiranen.

Lentopisteitä käsitellään ensi viikolla

Yli-Viikaria syytetään myös virkavelvollisuuden rikkomisesta ja maksuvälinepetoksesta. Syytteet koskevat Yli-Viikarin virkamatkoilta kertyneiden Finnair Plus -palkintopisteiden käyttämistä henkilökohtaisten matkojen maksamiseen. Näitä syytteitä käsitellään oikeudessa viikon päästä.

Yli-Viikari ja Koiranen pidätettiin viroistaan huhtikuussa rikosepäilyjen takia. Kesäkuun lopulla eduskunnan täysistunto irtisanoi Yli-Viikarin. Se katsoi, että luottamus Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia VTV:n pääjohtajana oli kokonaisuutena arvioiden romahtanut hänen toimintansa vuoksi.

Yli-Viikari on valittanut virasta pidättämisestään ja irtisanomisestaan Helsingin hallinto-oikeuteen. Myös Koiranen on valittanut virasta pidättämisestään.

VTV:n tehtävänä on tarkastaa muun muassa valtion viranomaisten, liikelaitosten ja rahastojen taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Eduskunta nimitti Yli-Viikarin viraston johtoon vuoden 2016 alusta alkaen viideksi vuodeksi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja