Yli-Viikarin mukaan kyse oli hyvässä yhteistyössä ja yhteishengessä tehdystä sopimuksesta, jonka taustalla olivat pitkään jatkuneet ongelmat ylitarkastajan työsuorituksessa. Ylitarkastaja itse kertoi, ettei hän saanut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Hänen mukaansa ongelmat olivat yhden linjaesimiehen mielipide ja tilanne sopimusta tehdestä ei ollut "kovin kiva."
VTV:n entistä pääjohtajaa Tytti Yli-Viikaria kuulusteltiin epäiltynä törkeästä luottamusaseman väärinkäytöstä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta 16. huhtikuuta. Kuulustelijana toimi keskusrikospoliisin vanhempi rikoskonstaapeli.
Heti kuulustelun aluksi Yli-Viikari ilmoitti pitävänsä epäilyksiä virkarikoksesta kaikilta osin täysin perusteettomina. Hän kertoi saaneensa asiasta aiemmin Eduskunnan oikeusasiamiehen huomautuksen.
Sopimuksen mukaan ylitarkastajalle maksettiin täyttä palkkaa ensimmäisen puolen vuoden ajalta. Puolentoista vuoden ajalta hänelle maksettiin 48 prosenttia täydestä palkasta ennen vanhuuseläkkeen alkamista. Ylitarkastajalla ei ollut sopimuksen tekemisen jälkeen oikeutta käyttää viraston tiloja tai työvälineitä. Hän ei myöskään saanut esiintyä viraston edustajana julkisuudessa, sidosryhmätapaamisissa tai julkisissa tilaisuuksissa.
Sopimuksen taustalla olleiden työsuoritukseen liittyvien ongelmien luonne on salattu esitutkinnasta.
Poliisi kuulusteli ylitarkastajaa kahdesti. Ensimmäisessä kuulusteluissa alainen kertoi, ettei sopimuksen tekeminen ollut "kovin kiva".MTV
– Katson, että sopimus, josta on kyse, oli hyvässä yhteystyössä ja yhteishengessä asianosaisen, eli ylitarkastaja [tarkastajan nimi], kanssa tehty sopimus, jolla virasto pyrki ratkaisemaan pitkään jatkuneen tilanteen, jossa ylitarkastajan [kohta salattu esitutkinnasta]. Sopimuksen lähtökohtana oli, että löydetään sellainen ratkaisu, joka oli virastolle taloudellisesti hyvä ja johon myös ylitarkastaja [nimi] sitoutuisi.
Ongelmien luonne on salattu poliisin esitutkintamateriaalista vaihtelevasti julkisuuslain 24 pykälässä mainittujen kohtien 25 ja 29 perusteella. Ensiksi mainittu salausperuste liittyy esimerkiksi terveystietoihin ja toinen työntekijään liittyviin arviointeihin.
"Eihän se kovin kiva ollut"
Ylitarkastaja itse on esitutkinnan mukaan eri mieltä väitetyistä ongelmistaan. Hän kertoi kuulusteluissa sopimuksen tekemisen syyksi sen, että virasto halusi hänet pois virastosta. Hän ei kertomansa mukaan saanut vaikuttaa sopimuksen sisältöön, vaan ne olivat (hallintojohtaja) Koirasen ehdot.
– Ei niistä varsinaisesti neuvoteltu, kun Yli-Viikari ja Koiranen ilmoittivat tekevänsä sopimusehdotuksen ja ymmärsin, että se pitää sitten hyväksi tai sitten ei mitään.
– Eihän se kovin kiva ollut, hän kommentoi sopimuksen tekemistä ensimmäisessä kuulustelussaan.
Hänet kutsuttiin vielä uudelleen kuulusteltavaksi, jolloin häneltä kysyttiin näkemystä ongelmiin työsuorituksessa. Kysymyksen asettelu ei täysin selviä, sillä myös tässä kohtaa ongelmien luonne on salattu pöytäkirjoista.
– Ei se kovin pidä paikkansa. Yksi esimies oli sitä mieltä.
"Tilanne alkanut jo 1990-luvulla"
Yli-Viikarin käsityksen mukaan tyytymättömyys ylitarkastajan työsuoritukseen oli jatkunut jo pitkään.
– Tilanne oli ymmärtääkseni ollut samankaltainen jo 1990-luvun alusta alkaen eli ylitarkastajalle oli tämän [salattu] johtuen annettu sellaisia työtehtäviä, jotka eivät olleet häneen vaativuusluokkansa mukaisia. Ylitarkastajan [salattu] oli keskusteltu viraston johtoryhmässä koko sen ajan, kun olen ollut virastossa töissä eli vuodesta 2007.
Sopimus tehtiin toukokuussa 2016.
– Varsinaisessa sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa kaikki osapuolet totesivat, että sopimus oli hyvä, Yli-Viikari kertoi.
Yli-Viikari itse katsoi, että sopimuksesta neuvoteltiin hyvässä hengessä.MTV
Erilaisia laskelmia
Neuvotteluiden hyvää ilmapiiriä kuvasi Yli-Viikarin mukaan myös se, että ylitarkastaja osallistui viraston perinteen mukaisesti eläkkeellelähtölounaalle pääjohtajan ja esimiehensä kanssa.
Hallintojohtajan rooli oli Yli-Viikarin mukaan valmistella sopimus ja käydä ylitarkastajan kanssa valmistelevat keskustelut sopimuksen sisällöstä. Yli-Viikari oli tekemässä päätöstä sopimuksesta ja allekirjoittamassa sen.
Ylitarkastajalla ei ollut lainkaan työvelvoitetta ajalla 24.5.2016-31.7.2018, mutta hänelle maksettiin palkkaa. Vuonna 2018 hän sitoutui jäämään vanhuuseläkkeelle.
– Hallintojohtaja Koirasen laskelmien mukaan, jos ylitarkastaja [nimi] olisi jatkanut työsuhteessa 68 vuoden ikään, virastolle olisi koitunut palkka menoja noin 320 000 euroa [salattu]. – Sopimus oli täten käytettävissä olevista vaihtoehdoista työnantajan eli viraston näkökulmasta selkeästi taloudellisin.
VTV:n nykyinen kanta eroaa selvästi Yli-Viikarin näkemyksestä. Sopimuksesta koitui VTV:lle lähes 80 000 euron kustannukset työnantajamaksuineen, virasto on itse arvioinut. Jos ylitarkastaja olisi sopimuksen sijaan irtisanottu, kustannukset olisivat olleet noin 50 000 euroa.
Yli-Viikaria ja Koirasta vaaditaan esitutkinnassa korvaamaan yhteisvastuullisesti virastolle aiheutunut noin 30 000 euron vahinko.
