Syyttäjältä suorat sanat Yli-Viikarin ja hallintojohtajan toiminnasta: ”Verovaroilla on maksettu palkkaa virkamiehelle, joka ei tee mitään”

Ylitarkastajan virkasuhteen päättämisjutussa kysymys tiivistyy erikoissyyttäjä Mari Mattilan mukaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain 49 pykälään, jonka mukaan virkamiehen velvollisuuksista ei saa sopia. Työn tekeminen on virkamiehen keskeinen velvollisuus, katsoo syyttäjä.

–  Minusta tässä on kyse ilmeisestä hyödyn tavoittelusta laittomalla menettelyllä.

Syyttäjän mukaan virastolle on aiheutunut tosiasiallinen vahinko.

–  Verovaroilla on maksettu palkkaa virkamiehelle, joka ei tee mitään. Tämä on osa sopimuksen seurausta ja suora tosiasiallinen seuraus, syyttäjä katsoi loppulausunnossaan.

Tarkoitus ei saa pyhittää keinoja, kun kyse on virkamiehestä, syyttäjä muistuttaa.

Velvollisuus ottaa selvää

Syyttäjä pitää selvänä, että Yli-Viikarin ja Koirasen asemassaan on täytynyt tuntea oman alansa säännökset. Kysymys on ollut asiasta, jota esimerkiksi pääjohtaja ei syyttäjän näkemyksen mukaan voi delegoida kenellekään.

Kyse on ollut työsopimusjärjestelystä, jota ollaan tekemässä ensimmäistä kertaa.

–  Kysymys on hyvin poikkeuksellisesta menettelystä. Niin he itsekin täällä (oikeudessa) korostavat.

Jos lakia ei ole tahallaan rikottu, vaan he ovat ainoastaan erehtyneet sääntelyn tulkinnasta, kyse on erehdyksestä, joka ei poista tahallisuutta, katsoo syyttäjä.

Lue myös: Yli-Viikarin pois töistä passittama ylitarkastaja oikeudessa: ”Aina on joitain henkilöitä, joista ei erityisesti pidetä”

–  Ei tavallinen kansalainenkaan erehdysoppien kautta rikosvastuutaan vältä.

Syyttäjän mukaan teko on törkeä muun muassa virastolle aiheutuneen vahingon vuoksi.

Myös VTV on loppulausunnoissaan syyttäjän kanssa samoilla linjoilla. VTV:tä edustava asianajaja Petteri Sotamaa kysyi, onko toiminta ollut moraalisesti oikein.

–  Onko oikein palkita virkamies, joka on toiminut täällä kuullulla tavalla, pitkällä palkallisella vapaalla?

Sotamaankin mukaan tilanne olisi voitu ratkaista myös monella muulla tavalla, jotka eivät olisi aiheuttaneet haittaa virastolle.

Puolustus: Vaihtoehdot olivat vähissä

Puolustus vetosi loppulausunnossaan muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen asiassa antamaan huomautukseen.

– EOA ei edes vihjannut, että virkamiesten menettelyssä olisi jotain rikoksen syyksiluettavaa, totesi Yli-Viikarin asianajaja Tuomas Aho.

Puolustuksen mukaan toiminta on ollut hyvän hallinnon mukaista, ja sillä on ollut hyvät tarkoitusperät.

– Nyt puhumme äärimmäisestä yksittäistapauksesta, jossa pyrittiin hyvän hallinnon periaatteiden mukaan löytämän ratkaisu.

Ahon mukaan vaihtoehtoja sopimuksen tekemiselle tai irtisanomismenettelylle ei ole ollut, sillä ylitarkastaja ei ole ollut halukas mihinkään vapaaehtoiseen järjestelyyn. VTV:n argumenttia vaihtoehtoisista toimintatavoista Yli-Viikarin puolustus pitää ”käsittämättömänä.”

– Kyseessä oli äärimmäinen erityistilanne. Se ei tarkoita sitä, että olisi tietoisesti rikottu lakia. -- Mitään vahinkoa ei ole aiheutunut, koska työsuoritusta ei missään tapauksessa olisi kuitenkaan saatu.

Sopimuksen lainvastaisuus ei tullut mieleen

Sopimus liittyi nimenomaan eläköitymisjärjestelyyn, eikä sellaista olisi tehty nuoremman virkamiehen kanssa. Virkamiesyhdistyksen edustaja oli lisäksi mukana neuvotteluissa. Oikeudessa kuultiin aiemmin, miten hän sai sähköpostitse tietoonsa sopimuksen.

Puolustuksen mukaan oikeuskysymys ei ole missään nimessä ollut selvä, eikä johdon olisi voitu katsoa ennakoineen, että kyseessä on lainvastainen sopimusehto.

– Kuten olemme täällä kuulleet hyvin monella suulla, kenenkään mieleen ei tullut sopimuksen väitetty lainvastaisuus, asianajaja Aho totesi.

Ahon mukaan syyttäjällä ei ole mitään näyttöä tahallisuudesta tai lievemmästä syyksiluettavuudesta. Mitään vahinkoa ei myöskään ole aiheutunut.

Sen sijaan jos irtisanomiseen olisi päädytty, puolustuksen mukaan on luotettavasti pystytty osoittamaan, että irtisanominen olisi tullut voimaan vasta aikaisintaan kahden vuoden kuluttua prosessin aloittamisesta.

Siihen asti virkamies olisi nauttinut täyttä palkkaa.

Hallintojohtaja: Olen ollut riittävän huolellinen

Hallintojohtaja Koiranen totesi, että rikoksen tunnusmerkistö ei ole tullut näytetyksi toteen, vaan on puhuttu syyttäjänkin tasolla vahingosta ja haitasta hyvin epämääräisesti.

Törkeä virka-aseman väärinkäyttö edellyttää, että tavoiteltu hyöty on huomattavan suurta tai aiheutunut haitta tai vahinkoa.

– Katson, että olen noudattanut riittävää huolellisuutta tässä asiassa. Missään nimessä en ole tavoitellut vahinkoa tai suurta hyötyä tässä asiassa. Hänellä ei ollut asianajajaa oikeudessa.

Syyttäjä katsoi loppulausuntojen yhteydessä, ettei enää vaadi hallintojohtaja Koirasen viraltapanoa asiassa, mikäli hänet tuomitaan jostain muusta kuin törkeästä teosta.

Koiranen kiisti syyllistyneensä asiassa mihinkään rikokseen.

Hän vetosi asiassa saamaansa kielteiseen julkisuuteen, joka vaikutti muun muassa hänen urakehitykseensä VTV:n sisällä.

Hän haki lokakuussa viraston pääjohtajan paikkaa, mutta hän ei päässyt haastatteluun. Muun muassa hänelle julkisuudesta aiheutuneen haitan perusteella hän vetoaa, että mikäli oikeus katsoisi asiassa olevan kyseessä rikos, hänet jätettäisiin rangaistukseen tuomitsematta.