Voiko suruun kuolla?

Minna CanthinTyömiehen vaimossa Risto ryyppää Johanna-vaimonsa rahat ja saattaa perheensä kurjuuteen. Lopulta rahahuolten ja ahdingon piinaama vaimo kuolee äkillisesti. Risto ei osaa – tai halua – yhdistää vaimon menehtymistä omaan käytökseensä. Helppoa se ei olekaan, sillä eri ihmiset reagoivat samaan tapahtumaan hyvinkin eri tavalla.

LEENA-KAISA: Katsokaas tänne. Täällä ei ole hyvin laita. Nouse ylös, Johanna. Kuinka sinä tuolla tavalla – Nouse ylös.
JOHANNA: En pääse. Lattia niin pyörii.
LEENA-KAISA: Siinä se oli. Hän on sairas.
JOHANNA: En ole sairas. Päätä vain polttaa, kun kruunua kirkastetaan. Ilmi tulessa koko pää. Viekää pois, pois.
LEENA-KAISA: Hän hourii. No, nyt ollaan hukassa.

****

VAPPU: Vaimonne kuoli suruun ja huoleen teidän tähtenne.
RISTO: Kuka sen on sanonut?

Shutterstock

Pahasta mielestä pahoinvointia

Siinä missä toinen selviää elämän iskuista ystävien tuella, toinen voi jopa menehtyä, sillä ihminen on edelleen vahvasti psykofyysinen kokonaisuus. Pelko ja suruhan saavat sydämen hakkaamaan ja hengityksen ahdistamaan, järkytys aiheuttaa huimausta ja viha kuvotusta.

Vanhoissa tarinoissa kuoltiin usein "suruun" puolison menettämisen tai lapsen hulttioelämän myötä. Dramaattisimmillaan äkillisiä huonoja uutisia saanut terve mies tai nainen kaatui seisovilta jaloiltaan kuolleena maahan.

Kuolemalla on kuitenkin aina fyysinen syy, oli sitä edeltävän tunnereaktion aiheuttaja sitten mikä tahansa. Se mikä tähän fyysiseen syyhyn johtaa, on jo huomattavasti monimutkaisempi asia, varsinkin kun sama tilanne ei vaikuta kaikkiin yhtä musertavasti. Miksei?

Paluu kuoleman porteilta

Selviäjien keinoksi on epäilty sitä, että on ennenkin joutunut kestämään vaikeita aikoja, ikään kuin kärsimyksen määrä olisi vähäisempi silloin kun sitä olisi "harjoiteltu" aikaisemmin pienemmillä panoksilla. Toisaalta huolten kasaantumista samoille harteille pidetään myös riskitekijänä!

Selviytyjillä on myös sanottu olevan milloin muita enemmän luonteenlujuutta tai sitkeyttä – eli kuolema korjaisi jonkinlaisena luonnonvalintana henkisesti heikot pois.

Kolmas selitys nousemiseen musertavan kuorman alta on mystinen "elämänhalu"; jos sitä ei ole, ihminen ikään kuin antaa periksi ja hiipuu pois, jos elämänhalua taas on riittävästi, kuoleman portteja kolkuttanutkin voi pelastua elämään.

Elämänhalu onkin joskus ollut ainut perustelu lähes epätoivoisena pidetyn tilanteen kääntymisessä paremmaksi. Historia tuntee tilanteita, joissa esimerkiksi puolison katoaminen sodassa saa naisen sairastumaan, mutta uutinen tämän löytymisestä saa vaimon tarttumaan vielä elämään, kun lääkärit ovat jo luopuneet toivosta.

Shutterstock

Hyvä ja paha stressi

Lääketieteellisesti syyn uskotaan nykyisin olevan stressissä. Stressi sinänsä ole edes pahasta, saahan se ihmisen myös terästymään ja yrittämään parhaansa.

Aivoissa käynnistyy stressireaktion aikana monimutkainen hormonaalinen tapahtumaketju. Normaalisti ihmisen aivotoiminnoissa ja elimistön puolustusmekanismeissa on hyvät varustukset stressin kestämiseen ja siitä palautumiseen. Monet tekijät voivat kuitenkin häiritä aivojen toiminnan normalisoitumista, jolloin "hälytystila" jää ikään kuin päälle eikä stressitila purkaudu.

Tällainen tilanne häiritsee edelleen kehon muita toimintoja. Erityisen kohtalokkaita ovat uniongelmat, sillä unta voidaan pitää eräänlaisena aivojen huoltojaksona. Huonosti nukkuva ei saa käyttöönsä kaikkia ruumista ja aivoja korjaavia ja niistä huolta pitäviä toimintoja.

Shutterstock

Nuori pärjää paremmin

Stressihormoneitten jatkuva lisääntyminen ja unettomuus vaikeuttavat edelleen epäedullisesti henkiseen jaksamiseen ja altistavat monille sairauksille, kuten sydänvaivoille ja verenpaineelle. Nämä voivat puolestaan jäädä stressaavassa tilanteessa huomaamatta ja hoitamatta, ennen kuin on liian myöhäistä.

Yleensä saman tien menehtyvien kuolinsyynä on sydänkohtaus, mutta ruumiinavauksessa havaitaan monesti merkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön aikaisemmistakin ongelmista. Pitkään jatkuneen stressin lisäksi riskitekijöitä ovat esimerkiksi diabetes ja kolesteroliongelmat sekä tupakointi samoin kuin niin sanotut hiljaiset sydänkohtaukset, joista ei aiheudu kipua tai muita tuntemuksia.

"Suruun kuolleissa" ei yleensä koskaan olekaan aivan nuoria henkilöitä, joiden ruumiissa ei vielä ole ehtinyt tapahtua näitä salakavalia muutoksia. Sen sijaan sanomalehdissä on usein iäkkäiden puolisoiden yhteisiä kuolinilmoituksia; toinen ei yksinkertaisesti jaksa ilman toista ja menehtyy muutamassa päivässä pian tämän jälkeen.

Ei kuitenkaan ole täysin mahdotonta, että myös nuori, terve henkilö kokee surun niin voimakkaasti, että tunnereaktio tappaisi esimerkiksi äkillisen sydänkohtauksen kautta. Onneksi tämä on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, sillä nuoren surijan puolesta taistelevat paitsi hänen suhteessa hyvä kuntonsa, myös eteenpäin pakostakin puskeva elämänhalu, kun kaikki on vielä alussa.

Teksti: Hanna Myllys

Kuvat: Shutterstock