Voiko suruun kuolla?

Paluu kuoleman porteilta

Selviäjien keinoksi on epäilty sitä, että on ennenkin joutunut kestämään vaikeita aikoja, ikään kuin kärsimyksen määrä olisi vähäisempi silloin kun sitä olisi "harjoiteltu" aikaisemmin pienemmillä panoksilla. Toisaalta huolten kasaantumista samoille harteille pidetään myös riskitekijänä!

Selviytyjillä on myös sanottu olevan milloin muita enemmän luonteenlujuutta tai sitkeyttä – eli kuolema korjaisi jonkinlaisena luonnonvalintana henkisesti heikot pois.

Kolmas selitys nousemiseen musertavan kuorman alta on mystinen "elämänhalu"; jos sitä ei ole, ihminen ikään kuin antaa periksi ja hiipuu pois, jos elämänhalua taas on riittävästi, kuoleman portteja kolkuttanutkin voi pelastua elämään.

Elämänhalu onkin joskus ollut ainut perustelu lähes epätoivoisena pidetyn tilanteen kääntymisessä paremmaksi. Historia tuntee tilanteita, joissa esimerkiksi puolison katoaminen sodassa saa naisen sairastumaan, mutta uutinen tämän löytymisestä saa vaimon tarttumaan vielä elämään, kun lääkärit ovat jo luopuneet toivosta.

Hyvä ja paha stressi

Lääketieteellisesti syyn uskotaan nykyisin olevan stressissä. Stressi sinänsä ole edes pahasta, saahan se ihmisen myös terästymään ja yrittämään parhaansa.

Aivoissa käynnistyy stressireaktion aikana monimutkainen hormonaalinen tapahtumaketju. Normaalisti ihmisen aivotoiminnoissa ja elimistön puolustusmekanismeissa on hyvät varustukset stressin kestämiseen ja siitä palautumiseen. Monet tekijät voivat kuitenkin häiritä aivojen toiminnan normalisoitumista, jolloin "hälytystila" jää ikään kuin päälle eikä stressitila purkaudu.

Tällainen tilanne häiritsee edelleen kehon muita toimintoja. Erityisen kohtalokkaita ovat uniongelmat, sillä unta voidaan pitää eräänlaisena aivojen huoltojaksona. Huonosti nukkuva ei saa käyttöönsä kaikkia ruumista ja aivoja korjaavia ja niistä huolta pitäviä toimintoja.

Nuori pärjää paremmin

Stressihormoneitten jatkuva lisääntyminen ja unettomuus vaikeuttavat edelleen epäedullisesti henkiseen jaksamiseen ja altistavat monille sairauksille, kuten sydänvaivoille ja verenpaineelle. Nämä voivat puolestaan jäädä stressaavassa tilanteessa huomaamatta ja hoitamatta, ennen kuin on liian myöhäistä.

Yleensä saman tien menehtyvien kuolinsyynä on sydänkohtaus, mutta ruumiinavauksessa havaitaan monesti merkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön aikaisemmistakin ongelmista. Pitkään jatkuneen stressin lisäksi riskitekijöitä ovat esimerkiksi diabetes ja kolesteroliongelmat sekä tupakointi samoin kuin niin sanotut hiljaiset sydänkohtaukset, joista ei aiheudu kipua tai muita tuntemuksia.

"Suruun kuolleissa" ei yleensä koskaan olekaan aivan nuoria henkilöitä, joiden ruumiissa ei vielä ole ehtinyt tapahtua näitä salakavalia muutoksia. Sen sijaan sanomalehdissä on usein iäkkäiden puolisoiden yhteisiä kuolinilmoituksia; toinen ei yksinkertaisesti jaksa ilman toista ja menehtyy muutamassa päivässä pian tämän jälkeen.

Ei kuitenkaan ole täysin mahdotonta, että myös nuori, terve henkilö kokee surun niin voimakkaasti, että tunnereaktio tappaisi esimerkiksi äkillisen sydänkohtauksen kautta. Onneksi tämä on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, sillä nuoren surijan puolesta taistelevat paitsi hänen suhteessa hyvä kuntonsa, myös eteenpäin pakostakin puskeva elämänhalu, kun kaikki on vielä alussa.

Teksti: Hanna Myllys

Kuvat: Shutterstock

• Eilen20:33
  Ruoka

  Nachopelti uunissa: Helppo mättöruoka, joka katoaa pöydästä hetkessä
• Eilen18:58
  Sydänterveys

  Sydänkohtausriski vaanii talvella, tunnista oireet – "Sellainen merkki, että on syytä tutkituttaa"
• Eilen13:31
  Sydänterveys

  Vain 3 minuuttia päivässä riittää! Näin madallat sydänsairauden riskiä
• Eilen10:33
  Ruoka

  Kekseliäs tapa käyttää perunoita – saat piirakan ilman jauhoja!
• Eilen08:15
  Ruoka

  "Olenko tehnyt nakit aina väärin?" – oikea kypsennystapa voi yllättää
• Lataa lisää