Mainos

Voiko kissaa kouluttaa?

"Vanha koira ei opi uusia temppuja" on yhtä paikkansa pitävä väittämä kuin se, että kissaa ei voi kouluttaa. Mutta mitä kaikkea kissa voikaan oppia – ja miten?

Arvoitukselliset kissat ovat avoimia ja vastaanottavaisia koulutettavia vastoin yleistä uskomusta, sillä ovathan ne monien itsenäisten saalistajien tavoin äärimmäisen älykkäitä. Kissaa ei kuitenkaan kannata luulla valeasuiseksi koiraksi, joka juoksee heittämäsi kepin perässä häntä heiluen ja tuo tuon suuren aarteen takaisin isännälleen tai emännälleen.

Kissan kouluttaminen on vaikeampaa – tai pitäisikö sanoa haastavampaa – kuin koiran, koska kissalla ei ole samanlaista tarvetta miellyttää ihmistä. Kissat tekevät mitä haluavat.

Kissa on kuitenkin äärimmäisen utelias eläin ja se oppii nopeasti tarkkailemalla ympäristöään sekä yrityksen ja erehdyksen kautta. Omistaja ei myöskään ehkä itse huomaa, kuinka nokkela katti jo onkaan: laukkaako kissasi aina keittiöön, kun se kuulee jääkaapin avautuvan, raksupussin rapisevan tai purkin avaajan raksuttavan? Jos tulee, se on oppinut, että tuttua ääntä seuraa palkinnoista parhain; ruokaa!

Tarkkailemalla ihmisen käytöstä kissa oppii monenmoisia temppuja: se voi oppia avaamaan ovia tai kaatamaan roskakorin kumoon, ja hoksaa oitis että auki olevasta hanasta voi juoda raikasta vettä.

Kissa oppii myös ennakoimaan: se ymmärtää että ulko-ovi aukeaa näillä näppäimillä kun omistaja pukee päälleen päällystakkia. Kissa myös keksii keinot halutessaan jotain itselleen – se houkuttelee omistajansa paikalle esimerkiksi raapimalla ovea tai tiputtelemalla hyllyn päältä esineitä. Huomio on taattu.

Mitä temppuja kissa voi oppia?

Kissan voi – ja se pitääkin – opettaa käyttämään hiekkalaatikkoa, mahdollisesti myös kissanluukkua sekä valjaita.

Kissoja voi ja kannattaa kouluttaa jo aktivoinninkin puolesta. Kissan voi opettaa tekemään erilaisia temppuja ja tehtäviä; sen kanssa voi tehdä esimerkiksi tottelevaisuus-, hyppy- ja esteharjoituksia.

Kissan voi myös opettaa istumaan, antamaan tassua, hyppäämään renkaan läpi ja jopa antamaan pusun.

Kissasta voikin saada aktiivisen harrastuskumppanin: se on onnellinen saadessaan huomiota ja mielekästä puuhaa, jolloin sohvan raapimiset jäävät vähemmälle. Muista myös leikkiä kissasi kanssa säännöllisesti!

Kärsivällisyys maan perii

Kissa vastaa palkitsemiseen ja kurinalaisuuteen, sillä nämä elementit ovat osa jo sen todellistakin elämää: kärsivällinen vaaniminen palkitaan saaliilla.

Jo pienet kissanpennut oppivat kertomaan tavoitteensa ja toiveensa ääntelehtien: kissat ilmaisevat itseään kehräten, naukuen ja sähisten. Koska kissat viestivät keskenään erilaisin äänin, ne oppivat melko helposti ymmärtämään myös ihmisten ääntelyä palkitsevista kehuista komentohuutoihin. Kissa oppii sanan "ei" nopeasti.

Kissan koulutus tapahtuu parhaiten palkintojen ja merkkiäänien avulla. Kissaa ei kuitenkaan voi ostaa palkinnoilla, sillä se ei sovi sen ylpeään ja itsenäiseen luonteeseen.

Naksutinkoulutus on suosittua niin koirien, kuten myös kissojen keskuudessa. Esimerkiksi eläinkaupasta saatavan naksuttiminen ääni yhdistettynä makupalaan toimii merkkiäänenä ja palkitsee kissan heti toivotusta toiminnasta. Ääni toimii linkkinä oikean käyttäytymisen ja palkinnon välillä. Täsmällinen ajoitus on tehokkaan naksutinkoulultuksen perusedellytys: makupalan antamisen jälkeen naksautetaan välittömästi. Myös esimerkiksi vitamiinipurkkia voi käyttää naksuttimen sijasta ravistamalla sitä. Toki sisäkissat tarvitsevat myös saalisleikkejä, joten voit välillä palkita sen myös innostavilla leluilla.

Vinkki: Kun annat kissalle makupalan, lausu samalla sen nimi. Pian yksin nimen lausuminen herättää kissan mielenkiinnon!

Milloin kissaa kannattaa kouluttaa?

Kissanomistajan käsikirjan mukaan puuhakkaat lyhytkarvaiset kissat tuntuvat oppivan hiukan nopeammin kuin pidättyväisemmät pitkäkarvat. Pikkupennuilla ei ole vielä tarpeeksi keskittymiskykyä ja vanhuskissaa ei vain yksinkertaisesti enää kiinnosta. Neljä kuukautta ja sitä vanhemmat kissat ovat avoimimpia koulutettavia.

Muista, että vain ne kissat joiden kanssa seurustellaan, puuhataan ja joita säännöllisesti silitellään paljon, ottavat opin vastaan. Jos kissa ei ole sosiaalistunut ihmiseen pentuvaiheessa, epäluulo ihmisiä kohtaan säilyy loppuelämän ajan.

Vinkki: Aloittakaa kouluttaminen rauhallisesti ja aina saman kaavan mukaan. Kissaa kannattaa kouluttaa esimerkiksi olohuoneen maton päällä, joten aina kun kissa tulee perässäsi matolle, annat sille palkkion. Näin oppiminen sujuu nopeammin ja se ymmärtää, että matto on mainio paikka.

Kissankoulutuksen kultaisia perussääntöjä:

1. Harjoitelkaa juuri ennen ruoka-aikaa, kun kissa on nälkäisimmillään. Silloin makupalat vasta maistuvatkin ja niiden eteen kannattaa tehdä töitä! Jos kissan masu on täynnä, herkkupalat eivät houkuttele yhtä paljon.

2. Harjoitelkaa rauhallisessa paikassa, jossa ei ole muita häiriötekijöitä.

3. Käytä koulutuksessa hyviä, maistuvia makupaloja. Kokeile vaihtaa makupalaa, jos kissa ei siitä innostu.

4. Yhdistä komentosanat makupaloihin.

5. Harjoitelkaa enintään viisi minuuttia kerrallaan.

6. Ole kärsivällinen. Kissa oppii vain, jos teillä molemmilla on hauskaa.

7. Pyri kouluttamaan kissaa joka päivä.

8. Ole johdonmukainen koulutuksessasi, ettei kissa mene hämilleen. Kouluttajan on oltava sama henkilö, kuten myös käskyt, äänimerkit ja palkinnot.


Tyytyväinen kissa -oppaassa tosin neuvotaan, että kissan koulutustuokiot voisivat kestää 15 minuuttia kerrallaan. Tärkeintä kuitenkin on, ettei kissa ennätä kyllästyä. Kissalla voi olla myös kiire pesemään itseään tai ottamaan hyvin ansaitut nokoset. Kouluttaminen kannattaa aloittaakin kissan aloitteesta ja jatkaa koulutusta sen ehdoilla.

Lue myös:

Testaa itsesi:


AVA / Katri Koskinen

Lähteet: Tyytyväinen kissa (Gummerus 2012), Kissanomistajan käsikirja (Otava)

Kuvat: Shutterstock

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.