Televisiossa ja elokuvissa hypnoosin avulla selvitetään jos jonkinlaisia rikoksia. Voisiko hynpoosi auttaa tosielämän rikostutkinnassa.
Usein ajatellaan, että hypnoosin avulla voitaisiin ratkaista rikoksia tai että hypnoosissa ei voi valehdella. Hypnoosiin perehtynyt Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, tutkimusprofessori Hannu Lauerma suhtautuu varauksellisesti ajatukseen, jonka mukaan hypnoosi olisi ihmeratkaisu rikostutkimuksessa. Hän oikaisee hypnoosiin liittyviä vääriä uskomuksia.
– Hypnoosi on syvä rentoutumisen tila, jossa uppoudutaan mielikuviin. Hypnoosi voi antaa ihmiselle luvan puhua vaikeista asioista, Lauerma määrittelee hypnoosia.
– Usein ajatellaan virheellisesti, että ihmisen muisti olisi kuin videonauhaa, jota hypnoosissa voisi ikään kuin kelata ja katsella, Lauerma kertoo.
– Ihmisen muistikuvat eivät kuitenkaan ole muuttumattomia, vaan saavat vaikutteita vaikka unista. Hypnoosissa nähdyt asiat eivät välttämättä perustu totuuteen vaan mielikuviin. Hypnoosista voi hyvin muodostua myös valemuistoja.
Rikoksesta epäiltyä ei Lauerman mielestä kannata hypnotisoida kuin äärimmäisen harvoissa tapauksissa. Epäilty saattaa hypnoosissa eläytyä vahvasti vääriinkin uskomuksiinsa tapahtumien kulusta.
– Hypnoosi voi myös johtaa virheelliseen uskoon syyttömyydestä. Epäillyn mielikuvia voi ohjata myös puolustusmekanismina toimiva usko omasta syyttömyydestä. Tällaisessa tapauksessa syyllisen usko omaan syyttömyyteen voi jäädä pysyväksi mielikuvaksi rikoksesta.
Täysin hyödytön apuväline hypnoosi ei rikostutkijalle silti ole. Hypnoosia voi Lauerman mukaan esimerkiksi käyttää puolueettoman todistajan apuna.
– Sellaisessa tapauksessa, jossa puolueeton todistaja on unohtanut yksityiskohtia tapahtumista. Hypnoosin avulla todistaja voi esimerkiksi muistaa ohi ajaneen auton värin, merkin tai jopa rekisterinumeron.
Lauerma kertoo esimerkin tapauksesta, jossa todistaja oli hypnoosin avulla pystynyt kertomaan nurkan takaa kuuluneen huudon sisällön. Virheellisiä muistoja ei Lauerman mielestä tarvitse tällaisissa tapauksissa juurikaan pelätä, sillä ne on yleensä helppo todistaa virheellisiksi, eikä niistä sen suurempaa ongelmaa pääse syntymään. Hypnoosikertomus ei myöskään toimi todisteena, vaan ohjaa esitutkintaa.