Viranomaiset valmistelevat uutta talousrikostorjuntaohjelmaa

Poliisi valmistelee uutta talousrikostorjuntaohjelmaa

Ylikomisario Matti Rinne sanoo, että talousrikosten torjunnassa on ongelma. - Yhtä talousrikosta tutkitaan keskimäärin 340-350 vuorokautta ja avoimia rikosilmoituksia on 1600. Näillä viranomaisresursseilla ei kyetä tutkimaan kaikkea, sisäministeriön poliisiosastolla työskentelevä Rinne sanoo.

Uusi talousrikosten torjuntaohjelma vuosille 2002-2005 painottuu rikosten ehkäisemiseen. Ohjelma on nyt luonnosvaiheessa ja lausuntokierroksella. Myöhemmin siitä on tarkoitus saada hallituksen periaatepäätös. Tällaisia talousrikosohjelmia on ollut aikaisemminkin ja viimeisin päättyy ensi vuoden vaihteessa.

Rinne sanoo, että erityisistä ohjelmista on tarkoitus päästä eroon ja vähitellen vakinaistaa aaltoliikettä tekevä talousrikostorjunta. Koska juttujen tutkinta on työlästä, nyt siis yritetään ehkäistä rikoksia.

- Suunta on sellainen, että viranomaiset pystyisivät huomaamaan väärinkäytöstapaukset aikaisemmin ja puuttumaan niihin, tai sitten jo estämään väärinkäytösmahdollisuuden syntymisen, Rinne sanoo.

Ehdotuksen mukaan nykyiset 43 määräaikaista talousrikostorjunnan virkaa poliisissa ja muissa viranomaisissa vakinaistettaisiin ja niiden lisäksi perustettaisiin seitsemän uutta virkaa. Valvontaa tehostetaisiin myös perustamalla uusia rekistereitä, esimerkiksi poliisille uusi yritysanalyysirekisteri. Yritysanalyysirekisterissä on Rinteen mukaan kyse siitä, että yleisiä tietovarastoja, kuten asiakastiedon rekisteri, Dunn & Bradstreet -analyysitietokanta ja kaupparekisteri, ostetaan poliisin käyttöön ja näiden tietoja yhdistetään poliisin rekistereiden tietoihin. - Sitä kautta nähdään ja saadaan tietoa mahdollisista väärinkäytöstapauksista.

Ohjelmassa ehdotetaan myös viranomaisten yhteistyön kehittämisprojektin jatkoa, joka muuten on katkolla tämän vuoden lopussa. Luonnoksessa on myös ehdotus siitä, miten viranomaiset voisivat vaihtaa massatietoja jouhevammin esimerkiksi palkka- ja sosiaaliturvan väärinkäytösten selvittämisessä. Samoin näitä väärinkäytöksiä hoitamaan nimettäisiin paikallistasoillekin tietty henkilö.

Muita ehdotuksia ovat mm. että yritystukien hakemuksia tarkastetaan enemmän. Nykyisin hakemuksista tarkastetaan alle 5 prosenttia.
Lisäksi tullille halutaan lisäresursseja, jotta se voi paremmin puuttua laittomaan alkoholi- ja tupakkakauppaan. Yhtenä ehdotuksena pidetään myös poliisin peitetoimintaa, joka olisi aloitettava myös tietoverkoissa. Niinikään rahanpesun ilmoittamisvelvollisuus olisi laajennettava autokauppaan ja huutokauppoihin, ja konkurssiasiamiehelle kaavaillaan oikeutta ottaa selvittelyyn pesä, joka muuten raukeaisi varojen vähyyden vuoksi. Lisäksi liiketoimintakiellot halutaan ilmoitettavan suoraan kaupparekisteriin.

Kuittikaupasta suuria ongelmia

Kuittikaupasta on tullut yksi keskeisimpiä talousrikollisuuden muotoja. Nykyisin poliisin tutkinnassa olevista 1600 avoimesta talousrikoksesta parissasadassa on kyse kuittikaupasta. Kuittikauppa on ollut poliisin mukaan ongelma rakennusalalla.

Kuittikaupassa huijataan arvonlisäverojen palautuksia ja peitetään pimeiden palkkojen maksua. Vahingot ovat arvioiden mukaan satoja miljoonia.
- On ammattimaisia kuittikauppiaita ja on satunnaisia kuittikauppiaita. Se vaihteluväli on aika iso, ylikomisario Matti Rinne sanoo.

Rinteen mukaan kuittikaupan hillitsemiseksi ohjelmassa on toimiva keino. Se onnistuisi ns. isännän vastuuta korottamalla. Pääurakoitsija joutuisi tiettyjen edellytysten vallitessa vastuuseen aliurakoitsijoiden jättämistä maksuista tai velvotteiden laiminlyönnistä. Tämä panisi tietysti pääurakoitsijat valvomaan aliurakoitsijoita nykyistä tiukemmin, koska muuten vältetyt maksut lankeaisivat pääurakoitsijoille.

MTV3/JARKKO SIPILÄ