Ville Aho nousi tiskarista tunturikeisariksi – korona ei kaatanut bisnestä, mutta yöunia häiritsee nyt kobolttikaivos

Rukan ja Pyhän hiihtokeskuksia pyöritetään 50 vuotta sitten perustetun perheyrityksen voimin. Aho kertoo Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa, että sisko houkutteli hänet mukaan vuonna 1999.

– Aloitin tiskinurkkauksesta, joten kaikki hommat tunturissa ovat tulleet tutuksi. Päivääkään en vaihtaisi pois, vaikka yrittäjänä olemisessa on omat haasteensa, Aho kertoo.

– Asun Helsingissä ja mökki on Rukalla. Viikoittain tulee käytyä pohjoisessa töiden vuoksi.

Pohjoinen on hänelle edelleen työn lisäksi myös paikka, jossa voi harrastaa ja nauttia luonnosta.

– Olen aloittanut telemarkkaamaan Pyhällä ja olen innostunut randoilusta. Siinä laitetaan suksiin karvat alle ja kiivetään tuntureita ylös kansallispuistoon. Sieltä lasketaan alas ja nautitaan itse ansaitut käännökset. Se on upeata, erityisesti kansallispuistossa. Maisemat tuovat virtaa, Aho kertoo.

Kotimaiset asiakkaat tärkeitä

Hiihtokausi alkaa olla lopuillaan. Korona on vaikuttanut siihen monin tavoin, niin kuin meidän muidenkin elämään ja työhön.

– On ollut varsin yllätyksellinen kausi koronan vuoksi. On ollut tosi vaikea ennakoida erilaisia tilanteita. Saimme kuitenkin hiihtokeskuksissa yllätyksellisen hyvän tuloksen. Olemme plussalla tuloksellisesti ja samoissa aika lailla kuin toissa vuonna, Aho iloitsee.  

Hän kertoo, että kotimaiset perheet ovat pelastaneet paljon, mutta muistuttaa matkailukentän kahtiajakautuneisuudesta.

– Esimerkiksi hotelleilla on ollut isoja vaikeuksia myös meillä tuntureissa. Lisäksi ohjelmapalveluyritykset ovat vaikeiden haasteiden edessä, koska kansainvälinen kauppa on ollut käytännössä nolla, Aho murehtii.

Rukalla ja Pyhällä tehtiin jo kymmenen vuotta sitten linjaus, että niissä satsataan kotimaisiin asiakkaisiin.

– He ovat meidän ykkösprioriteettimme ja haluamme pitää heistä kaikin tavoin huolta. Asiakkaistamme noin 87 prosenttia on ollut jo ennen koronaa kotimaisia. Tänä vuonna he korvasivat ulkomaisetkin asiakkaat, Aho iloitsee.

Hiihtokeskuksien kesän suosio yllätti

Pyhällä ja Rukalla kesät ovat olleet rauhallista aikaa ja myös Aho on voinut silloin hellittää otetaan ja lomailla. Viime kesä toi siihen kuitenkin muutoksen.

– Tuntureissa oli todella vilkasta. Ehkä se oli koronan ansiota. Tämä hiihtokeskuksen johtajan työ on ollut ympärivuotisempaa ja hiihtokeskus ollut mielessä koko ajan, Aho naureskelee.

Hallituksen exit-strategialta ja linjauksilta hän toivoo selkeyttä. Niiden perässä on ollut  vaikea pysyä.

– Ei ole aina ollut selvää, mikä on ollut sallittua ja mikä ei. Ihan lähtien eri koronavaiheiden nimityksistä kiihtymis- ja leviämisvaiheisiin. On ollut kuluttajalla vaikeaa, mutta on ollut meilläkin vaikeaa, Aho harmittelee.

Kobolttikaivos huolestuttaa ympäristön vuoksi

Suomessa on neljä suurta tiedettyä kobolttiesiintymää ja yksi niistä on Kuusamossa. Australialaislähtöinen kaivosyritys Latitude 66 Cobalt haluaisi avata kaivoksen sinne. Hanke on kuitenkin estetty viranomaisten ja paikallisten toimesta.

– Kuusamon kaivoshanke tuntuu olevan vähän kuin feenikslintu, joka nousee uudelleen ja uudelleen tuhkasta. Kuusamossa on etsitty malmeja 30 vuotta ja monta yritystä selvittänyt kaivostoimintaa. Moni niistä on myös sieltä poistunut, Aho avaa.

Hän jatkaa, että esiintymää uutisoitiin Euroopan neljänneksi suurimpana kobolttiesiintymänä, mutta se on myös Suomen neljänneksi suurin. Kaikki neljä esiintymää ovat Suomessa.

– Esimerkiksi Talvivaarassa on 20 kertaa enemmän kobolttia jo olemassa olevassa kaivoksessa. Herää kysymys, että miksi pitää mennä kaivamaan Kuusamoon koskemattomaan erämaaluontoon, Aho ihmettelee.

Luonnon tuhoamiselle pitäisi laskea hinta

Myös hiihtokeskuksien ympäristövaikutuksia on kritisoitu. Aho kuitenkin sanoo, että Pyhän ja Rukan hiihtokeskukset on suunniteltu mahdollisimman ympäristöystävällisesti.

– Ne on rakennettu siten, että tiivistetään kaikki rakentaminen yhteen keskukseen, jotta ympäröivä luonto voidaan jättää rauhaan. Ajatus on, että keskuksessa on palvelut, joista voidaan tehdä päivämatkoja ja muita retkiä ympäröivään luontoon, Aho selittää.

Häntä harmittaa se, että puhdasta luontoa ei tällä hetkellä rakennetta eikä sille lasketa minkäänlaista hintaa.

– Ei lasketa myöskään hintaa luonnon tuhoamiselle. Kun puhutaan luontopääomasta, joka pitäisi ottaa huomioon erilaisissa hankkeissa, niin pitäisi laskea arvo myös luontoarvojen menetykselle, Aho toivoo.

Katso koko haastattelu Viiden jälkeen -ohjelmassa videolinkistä.