Viljaviikolla kiinnitetään huomiota kasvisruokailijoiden ravitsemukseen

Julkaistu 29.01.2001 10:30

"Viljavalmisteet mielletään hiilihydraattien ja kuidun lähteeksi, mutta ei juurikaan muisteta, että ne ovat myös hyvä proteiinilähde. Monipuolinen viljan käyttö on kasvisruokavalion perusta", sanoo kasvisruokatutkija, tohtori Anna-Liisa Rauma Joensuun yliopistosta. Terveyttä edistävä kasvisruokavalio on monipuolinen ja se turvaa oikein nautittuna riittävän energian ja ravintoaineiden saannin. Viljatuotteet ovat perusruokaa, joita on hyvä syödä joka aterialla. Myös palkokasvit ja peruna kuuluvat olennaisena osana pääaterialle. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja on hyvä syödä runsaasti, pähkinöitä ja siemeniä kohtuullisesti ja rasvoja ja sokereita niukasti. Ne kasvisruokailijat, jotka voivat käyttää maitovalmisteita, eivät tarvitse ravitsemuksellisia lisiä. Sitä vastoin pelkkää kasvisruokaa syövien eli vegaanien tulee täydentää ruokavaliotaan poikkeuksetta B12-vitamiinilla ja talvisaikaan myös D-vitamiinilla. Lisäksi kalsium saattaa vaatia täydennystä sekä lasten ja nuorten kohdalla myös rauta.

Kasvisruokien valmistuksessa on hyvä käyttää vain niukasti rasvaa ja vähärasvaisia maitovalmisteita, muuten kasvisruoasta tulee helposti tavallista sekaruokaa rasvaisempaa.

Finravinto 1997 -tutkimuksen mukaan suomalainen nainen saa 61 g ja mies 85 g proteiineja vuorokaudessa. Proteiinilähteinä (naisilla) ovat maito 34 %, liha 26 %, vilja 17 %, kala 6 %, kasvikset 6 %, muna 3 % ja muut 6 %. Asiantuntijoiden mukaan proteiinisaantimme painopistettä on varaa siirtää kasvikunnan tuotteisiin. Semivegetarismi (silloin tällöin vaaleaa lihaa ja kalaa) ja laktovegetarismi (mukana maitotuotteet) ovatkin meillä tavallisempia kuin täydellinen kasvikunnan tuotteissa pitäytyminen (vegaaniruokavalio). Kasvisruokavaliota noudattaa Suomessa arviolta 1-5 % väestöstä. Sen suosio on kasvanut viime aikoina erityisesti nuorten keskuudessa.

Vilja on pääruoka, ei vain lisäke

leipää, viljaa, pastaa Copyright Alma Media Oyj 2001

"On sanottu, että liiallinen proteiinin käyttö ravintona on kuin lämmittäisi taloa jalopuilla. Vilja on siinäkin mielessä ekologista ruokaa, että se sisältää pääasiallisen energiamme, hiilihydraatit, mutta myös kudosten kasvuun ja uudistumiseen tarvittavat proteiinit", tähdentää toiminnanjohtaja Ulla Leino Leipätiedotuksesta. Proteiinin määrän voi helposti tarkistaa leipäpakkauksen, suurimopaketin ja jauhopussin kyljestä. Viljan proteiini sijaitsee erityisesti jyvän ydinosassa ja alkiossa, josta uusi kasvi saa alkunsa. Esimerkiksi vehnänalkiot ovat erittäin proteiinipitoisia (33 %). Mielenkiintoinen yllättäjä on kauralese, jossa on 17 % proteiinia - sen lisäksi, että se on erittäin kuitupitoinen ruoka-aine.

"Monet kasvisruokavalio-ohjeet ovat muualta peräisin ja niissä suositellaan kiinnostavia, mutta meille hiukan outoja ruoka-aineita. Kannattaa muistaa, että niissä maissa ei ehkä ole yhtä rikasta täysjyväviljan perinnettä tai edes niin monia viljalajeja. Suomalaisia viljatuotekeksintöjä ovat kauralla ja rukiilla täydennetyt pasta- ja riisivalmisteet, jotka ovat täyteläisen makuisia ja ravitsemuksellisesti monipuolisia. Eikä kokonaisia ohrasuurimoita suotta kutsuta ohrahelmiksi. Ne ovat kuin pieniä helmiä ruoanlaittajalle, sillä ne sopivat mihin tahansa ruokiin ja makuyhdistelmiin", sanoo Ulla Leino. (Lähde: Leipätiedotus ry / MTV3 Internet))

Vietämme viljaviikkoa 29.1. - 4.2.2001

Lisää tietoa viljasta saat Leipätiedotuksen sivuilta.