Viljaviikolla kiinnitetään huomiota kasvisruokailijoiden ravitsemukseen

Kasvisruokien valmistuksessa on hyvä käyttää vain niukasti rasvaa ja vähärasvaisia maitovalmisteita, muuten kasvisruoasta tulee helposti tavallista sekaruokaa rasvaisempaa.

Finravinto 1997 -tutkimuksen mukaan suomalainen nainen saa 61 g ja mies 85 g proteiineja vuorokaudessa. Proteiinilähteinä (naisilla) ovat maito 34 %, liha 26 %, vilja 17 %, kala 6 %, kasvikset 6 %, muna 3 % ja muut 6 %. Asiantuntijoiden mukaan proteiinisaantimme painopistettä on varaa siirtää kasvikunnan tuotteisiin. Semivegetarismi (silloin tällöin vaaleaa lihaa ja kalaa) ja laktovegetarismi (mukana maitotuotteet) ovatkin meillä tavallisempia kuin täydellinen kasvikunnan tuotteissa pitäytyminen (vegaaniruokavalio). Kasvisruokavaliota noudattaa Suomessa arviolta 1-5 % väestöstä. Sen suosio on kasvanut viime aikoina erityisesti nuorten keskuudessa.

Vilja on pääruoka, ei vain lisäke

"On sanottu, että liiallinen proteiinin käyttö ravintona on kuin lämmittäisi taloa jalopuilla. Vilja on siinäkin mielessä ekologista ruokaa, että se sisältää pääasiallisen energiamme, hiilihydraatit, mutta myös kudosten kasvuun ja uudistumiseen tarvittavat proteiinit", tähdentää toiminnanjohtaja Ulla Leino Leipätiedotuksesta. Proteiinin määrän voi helposti tarkistaa leipäpakkauksen, suurimopaketin ja jauhopussin kyljestä. Viljan proteiini sijaitsee erityisesti jyvän ydinosassa ja alkiossa, josta uusi kasvi saa alkunsa. Esimerkiksi vehnänalkiot ovat erittäin proteiinipitoisia (33 %). Mielenkiintoinen yllättäjä on kauralese, jossa on 17 % proteiinia - sen lisäksi, että se on erittäin kuitupitoinen ruoka-aine.

"Monet kasvisruokavalio-ohjeet ovat muualta peräisin ja niissä suositellaan kiinnostavia, mutta meille hiukan outoja ruoka-aineita. Kannattaa muistaa, että niissä maissa ei ehkä ole yhtä rikasta täysjyväviljan perinnettä tai edes niin monia viljalajeja. Suomalaisia viljatuotekeksintöjä ovat kauralla ja rukiilla täydennetyt pasta- ja riisivalmisteet, jotka ovat täyteläisen makuisia ja ravitsemuksellisesti monipuolisia. Eikä kokonaisia ohrasuurimoita suotta kutsuta ohrahelmiksi. Ne ovat kuin pieniä helmiä ruoanlaittajalle, sillä ne sopivat mihin tahansa ruokiin ja makuyhdistelmiin", sanoo Ulla Leino. (Lähde: Leipätiedotus ry / MTV3 Internet))

Vietämme viljaviikkoa 29.1. - 4.2.2001

Lisää tietoa viljasta saat Leipätiedotuksen sivuilta.

Kokeile uusia viljaisia reseptejä:

Pastaa ja maapähkinäkastiketta

Marinoituja herkkusieniä ja riisi-kauraa

Jyväjemmarin salainen ase

Nami-appelsiinimanna