On mahdollista, että pitkäaikaisia PVL-aktiiveja palaa nyt uusnatsien toimintaan, sanoo äärioikeistotutkija – "Osa on siirtynyt uusiin järjestöihin"

Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) lakkauttamisella on merkitystä ennen kaikkea ennakkopäätöksenä, sanoo tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta.

Korkein oikeus (KKO) päätti tänään, että uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike ja sen alaosastot sekä taustajärjestö Pohjoinen perinne ry on lakkautettava.

Yhdistyksen toiminta on ollut KKO:n mukaan merkittäviltä osin lainvastaista. Toiminta on loukannut perus- ja ihmisoikeuksia, ja siihen on liittynyt väkivaltaa.

Äärioikeistoon perehtyneen tutkijan mukaan kyseessä on ennen kaikkea ennakkopäätös.

– [Äärioikeistolaiset] järjestöt joutuvat jatkossa vähän miettimään sitä, minkälaisia toimintamuotoja on mahdollista käyttää, Kotonen sanoo.

"Osa on siirtynyt uusiin järjestöihin"

Uusnatsijärjestö kiellettiin Pirkanmaan käräjäoikeuden päätöksellä jo vuonna 2017. Hovioikeus vahvisti päätöksen viime vuonna, mutta lopullinen kielto langetettiin nyt.

Pitkäksi venyneen oikeusprosessin aikana järjestön aktiivit ovat jo ehtineet reagoida tilanteeseen.

– Osa on siirtynyt uusiin järjestöihin, osa on siirtynyt muihin järjestöihin toimimaan, Kotonen kertoo.

Moni uusnatsi on siirtynyt Kohti vapautta! -liikkeeseen, joka on ollut syyteharkinnassa laittoman yhdistystoiminnan harjoittamisesta.

Eräät PVL:n pitkäaikaiset aktiivit puolestaan näyttävät jättäytyneen pois toiminnasta – ainakin toistaiseksi.

Kyse on esimerkiksi PVL-johtajista, jotka ovat olleet järjestön edustajia oikeuden papereissa.

On ainakin jollain tasolla mahdollista, että PVL:n lakkautuspäätöksen myötä aktiiveja palaisi muuhun kansallissosialistiseen toimintaan.

– Saa nähdä, mitä tämä päätös merkitsee heidän kohdallaan. Palaavatko he jossain muodossa, ovatko he odottaneet kenties tätä päätöstä ja palaavat mahdollisesti toimintaan uusilla tavoilla? Kotonen pohtii.

Useita väkivaltaisia rikoksia

Avoimesti kansallissosialistinen Pohjoismainen vastarintaliike edustaa tutkijan mukaan suomalaisen äärioikeistokentän "militanteinta siipeä".

Vuonna 2013 kolme PVL-aktiivia toteutti niinsanotun Jyväskylän kirjastopuukotuksen, ja vuonna 2015 järjestön mielenosoitus Jyväskylässä päättyi uusnatsien hyökättyä tavarataloon ja pahoinpideltyä useita ihmisiä. 

Lisäksi vuonna 2016 järjestön aktiivi syyllistyi Helsingin Asema-aukiolla törkeään pahoinpitelyyn. Hyppypotkun rintaansa saanut ohikulkija kuoli noin viikon kuluttua tilanteesta.

Kotosen mukaan tunnetuimpien tapausten lisäksi on ollut myös runsaasti pienempiä "kärhämiä" esimerkiksi vaalikojuilla.

– On vaikea nähdä, että mikään muu järjestö Suomessa olisi toiminut ihan vastaavalla tasolla.

Välit puoluepolitiikkaan ovat lähentyneet

Äärioikeistolaisten toimijoiden yhteydet parlamentaariseen politiikkaan ovat herättäneet viime vuosina keskustelua.

Tutkijan mukaan suoria linkkejä Pohjoismaisen vastarintaliikkeen ja parlamentaarisen politiikan välillä ei ole juuri ollut, jollei lasketa kansanedustaja Olli Immosen (ps.) asettautumista yhteiskuvaan uusnatsiaktiivien kanssa vuonna 2015.

– Mutta jos katsoo muutaman viime vuoden ajalta, [vastarintaliikkeen toimijat] ovat esiintyneet samoissa tilaisuuksissa joidenkin perussuomalaisten kansanedustajien kanssa. Muun muassa Turun terrori-iskun muistopäivän vietto näytti koonneen heitä samoihin tilaisuuksiin.

Jos aikaisemmin puoluepoliittiset toimijat ja äärioikeiston radikaalein siipi ovat olleet pitkälti erillään, välit ovat Kotosen mukaan olleet lähenemään päin.

– Se on aika selkeästi nähtävissä nimenomaan sosiaalisen median kautta, jonkin tason tiiviimpi linkittyminen, Kotonen kertoo.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja