"Viisi vuotta menetetty" – Matematiikan oppimisongelmat seuraavat nuorta vuosikausia

Oppimisen ongelmat ohjaavat koulutuspaikan valintaa, lisäävät keskeyttämisriskiä, vaikeuttavat jatko-opiskelua, viivästyttävät valmistumista, voivat johtaa opiskelun lopettamiseen toisen asteen jälkeen ja näkyvät vielä työelämään sijoittumisessakin. 

– Surullisinta oli, että matematiikan oppimisvaikeudet oli selkeä riski nuoren syrjäytymiseen sekä kouluttautumisesta että myöhemmin yhteiskunnasta, korostaa kasvatustieteen maisteri Airi Hakkarainen Itä-Suomen yliopistosta.

Viisi vuotta menetetty

Hakkarainen tutki vuonna 2004 yhdeksännellä luokalla olleiden nuorten myöhempään koulutuspolkua lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Matematiikan ja lukemisen taidot tutkittiin seulontatestillä.

Väitöstutkimuksessa huomattiin, että oppimisvaikeudet lisäsivät syrjäytymisriskiä työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle vielä viiden vuoden päästä perusopetuksen päättymisestä.

– Yksikin tuuliajolla oleva 21-vuotias nuori on liikaa ja maksaa yhteiskunnalle paljon, Hakkarainen muistuttaa.

Seulonnassa tutkituista 600 yhdeksäsluokkalaisesta noin 40 oli viiden vuoden kuluttua tässä tilanteessa.

Tuki myöhässä

Keskeisimpiä havaintoja oli se, että sekä lukemisen että matematiikan oppimisongelmiin pitää saada tukea heti alussa. Yleensä tukea sai vasta toisena vuonna eikä se kohdistunut itse ongelmaan.

– Koulutuspolku ehti monelta katketa jo ennen kuin sitä tukea sai niihin asioihin mihin sitä tukea olisi tarvittu heti alusta lähtien.

Koulutuksellinen tasa-arvo ei Hakkaraisen mielestä toteudu riittävästi niiden nuorten kohdalla joilla on oppimisvaikeuksia. Annetulla tuella ei pystytty aina katkaisemaan negatiivista koulutuspolkua.

– Tutkimukseen osallistuneista noin 14 prosenttia keskeytti opintonsa toisen asteen aikana. Keskeyttäneistä 28 prosentilla oli matematiikan, ja 23 prosentilla lukemisen vaikeuksia.

Hakkarainen korostaa, että tuen on kohdistuttava siihen mikä on oppimisen kannalta vaikeinta.

– Nuoren elämässä on niin paljon tuen tarvetta, että on vaikea havaita mikä osa siitä kohdistuu juuri lukemisen ja matematiikan taitoihin.

Seuraava tutkimus aikuisiässä

Väitöskirjassa seuratut nuoret ovat pian kolmekymppisiä. Tutkija Hakkarainen hakee rahoitusta tavoittaakseen kohderyhmänsä vielä kerran nuorina aikuisina.

– Siinä vaiheessa saataisiin varmuudella tietoa siitä mihin asti oikeasti ne yhdeksännellä luokalla mitatut matematiikan ja lukemisen vaikeudet yltää ja mihin asti vaikutukset menee.

Hakkaraisen väitöskirja tarkastetaan maaliskuun alussa Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.