Rikoksesta epäilty henkilö voidaan tarvittaessa määrätä mielentilatutkimukseen. Mutta voiko tutkimuksen tekeviä ammattilaisia huijata?
Historia tuntee maailmalta joitain tapauksia, jossa rikoksista syytetyt ovat teeskennelleet kärsivänsä mielenterveyden häiriöistä ja yrittäneet hyötyä asiasta kepulikonstein.
Suomen oikeusjärjestelmässä syyntakeettomiksi katsotaan yleisesti ottaen avoimesti harhaiset, kroonisista mielenterveyden häiriöistä kärsivät henkilöt.
Jos henkilö syyllistyy rikokseen syyntakeettomana, häntä ei tuomita rangaistukseen, vaan ohjataan hoitoon.
Psykologi Jaana Haapasalon mukaan tapaukset, joissa rikoksesta epäilty olisi teeskennellyt kärsivänsä mielenterveysongelmista, ovat erittäin harvinaisia. Sairauden teeskentely kun ei ole helppoa.
– Teeskentely-yritykset paljastuvat erittäin todennäköisesti pitkässä psykologisessa ja psykiatrisessa tutkimuksessa, jossa tutkittavan kanssa käydään useita keskusteluja ja hänelle tehdään laaja psykologinen tutkimus, Haapasalo kertoo.
Aina ei näin ei kuitenkaan ole.
MTV Uutiset esittelee viisi erikoista rikostapausta, jossa rikoksesta syytetyn on epäilty teeskentelevän kärsivänsä mielenterveyden häiriöstä tai saatu kiinni teeskentelystä.
