Viini on nykyisin kuin merkkivaate tai auto, sillä voi ostaa imagoa. Yhdeksän filmitähteä kymmenestä omistaa oman viinitarhan ja loput viisastelevat viineistä.
- Minun viinimakuni ei ole muuttunut ammatin myötä niuhommaksi, vaan koko suhde on arkipäiväistynyt, sanoo Alkon viinien ostopäällikkö Katja Angervo. - Olen tyytyväinen alle kymmenen euron pulloon, jossa hinta ja laatu ovat kohdallaan. Maku ratkaisee.
Angervo tuli taloon kaksi vuotta sitten oltuaan töissä maailman suurimmalla alkoholialan yrityksellä BRL Hardyllä. Sitä ennen töitä riitti sisilialaisella viinitilalla Calatrasilla. Suomalaisten viiniharrastus on kasvussa. - Kuluttajamaana olemme ykkösiä, jos mitataan kulutuksen kasvua henkilöä kohden. Muistutankin aina tuottajille ja tavarantoimittajillemme, että kannattaa investoida kasvavaan markkinaan.
Viinibisneksessä on Angervon mukaan myös selvää, että kuluttajat ovat innostuneita ostamaan uusia tuotteita. On pikkuisen ongelmallista, kun joka kuukausi pitäisi olla tyrkyttämässä uutuuksia, vaikka valikoimissa olisi vastikään ostettuja erinomaisia viinejä. - Tuottajat kehittävätkin nykyisin uusia etikettejä vanhoihin tuotteisiin.
Ostopäällikkö ostaa viinejä yli puolta vuotta ennen kuin ne tulevat kaupan hyllylle. Nyt etsitään kesän viinejä. - Kesällä kuluu valkoviiniä hanapakkauksissa, talveksi niitä ei juuri hankita. Sama pätee roseeviineihin. Ne ovat hyvin kausiluonteisia. Niitä juodaan kevään kunniaksi huhtikuusta, mutta kausi jatkuu elokuun loppuun. On toki tuhtejakin roseeviinejä, jotka soveltuvat talvipöytään.
Angervon mukaan kevät- ja kesäviinit ovat tuoreita ja raikkaita, sillä viini ei saa olla kovin vanhaa, jolloin sen muuttuu latteaksi ja hieman tylsäksi. - Ensi kesänä juodaankin mieluummin tämän vuoden satoa, joka ei olekaan huono. Vuosi 2003 jää historiaan parhaana vuosikertana sataan vuoteen. Euroopan kuivuus ja helteet kypsyttivät mainiot rypäleet. Myös banaanilta maistuva viime kesän beaujoulais noveau on paikoin kuulemma todella erinomainen.
Nopeasti myyntiin ja koreasti
Maailman viininvalmistus muuttuu, sillä varastoiminen tulee kalliiksi ja juoma pitää saada nopeasti myyntiin. Viinien valmistuksessa tavoitellaan myös yhä helpompia juotavia. - Helppo juotava on esimerkiksi sellainen punaviini, jossa on pyöreyttä, täyteläisyyttä ja pikkasen makeutta. Ei sokerisuutta, vaan hedelmän ansiota tulevaa makeutta.
Valkoviineissä suomalainen kuluttaja on mieltynyt makeuteen, vaikka juotava olisikin luokiteltu kuivaksi. Joulukuun aikana suomalaisen ostamana punaviinipullo on normaalia kalliimpi. Tärkeää on myös se, miltä pullo näyttää, kun se laitetaan pöytään tai annetaan lahjaksi. Jouluun ja talveen sopivista viineissä on aromeja, lämpöä. Neilikka ja kaneli saavat tulla mieleen. - Talvisen valkoviinin pitää minun mielestäni olla pyöreä, pähkinäinen, kermainen ja voimakkaan arominen.
Chardonnay-rypäle on suomalaisten suosiossa, mutta Angervo kääntyisi talvella Elsassin puoleen, jossa löytyy hyviä rieslingejä ja gewürstamineria. Alko ostaa sen verran viiniä kun valikoimista poistuu. Enempää ei voi ostaa kuin kaupan hyllyt vetävät. Maku on ratkaiseva, jotta kuluttaja ostaa saman pullon joskus toisenkin kerran. - Tämä ala on kuin kristallipalloon katsomista, mutta viini pysyy muodeista huolimatta, sanoo Angervo.
(MTV3-STT-ANNE HYVÖNEN)