USA /Japani/Uusi-Seelanti 2003. Ohjaus: Edward Zwick. Käsikirjoitus: John Logan, Edward Zwick ja Marshall Herskovitz. Tuotanto: Tom Cruise, Tom Engelman, Marshall Herskovitz. Kuvaus: John Toll. Leikkaus: Victor Du Bois ja Steven Rosenblum. Pääosissa: Tom Cruise, Ken Watanabe, Billy Connolly, Masato Harada, Tony Goldwyn, Ray Godshall Jr., Timothy Spall, Koyuki, Shichinosuke Nakamura. Kesto: 154 min.
Mikäs sen ajankohtaisempaa kuin tarina Amerikan Yhdysvaltain pyrkimyksistä kouluttaa ulkomaalaisia oikeille tavoille! Tom Cruisen tähdittämässä ja tuottamassa suurproduktiossa Viimeinen samurai urhea jenkki rientää opettamaan alkeellisia japanilaisia sotimisen jalossa taidossa. Onneksi groteski asetelma kääntyy epookissa nurinniskoin.
1800-luvun lopulle sijoittuvan elokuvan päähenkilö on Nathan Algren -niminen upseeri (Cruise), joka teurastettuaan sisällissodassa tuhansittain intiaaneja on väsynyt itseensä ja tahtoo vain hukuttaa traumansa viinaan. Kun sodanjohto lähettää kyynistyneen kansallissankarin Japaniin kouluttamaan keisarillista armeijaa ja kukistamaan viimeistä samuraikapinaa, hän nauraa epäsiistiin partaansa ja valmistautuu listimään brutaaleja vinosilmiä. Vaan kuinkas käykään: samuraijoukko nappaa Algrenin ja pitää häntä vankina syrjäisessä kylässään yli talven.
Tuliaseiden ja -juomien nimeen vannonut mies joutuu vähitellen kääntämään kelkkansa oppiessaan vangitsijoiltaan japanilaisyhteisön traditioita ja täysin toisenlaista ajattelua. Hän opettelee käyttämään kieltä, tehokkaita taistelukeppejä ja kaarijousia, ystävystyy suuren sotapäällikön Katsumoton (Ken Watanabe) kanssa sekä tietysti rakastuu surmaamansa samurain kauniiseen leskeen. Viina korvautuu vanhalla kunniantunnolla, ja konetuliaseilla varustetun suurarmeijan hyökätessä mies on jo puolensa valinnut - kuten elokuvan nimikin kertoo.
Viimeinen samurai on siis tarina kunniasta ja kunnian puutteesta, vanhan ja uuden ajan kohtaamisesta sekä länsi- ja itäkulttuurien välisestä väkivaltaisesta törmäyksestä imperialistisella ajalla. Kaiken keskeltä kohoaa yksilön kehityskuvaus, jossa itseään vihaavasta nihilististä kuoriutuu idealistinen soturi. Ollakseen tähtijohtoinen Hollywood-tuotanto kaksi-ja-puolituntinen järkäle käsittelee teemojaan uskottavasti, parhaimmillaan suorastaan koskettavasti. Edes täysin tarpeeton romanttinen juonne ei pilaa esteettisen eepoksen viehätystä.
Mm. sisällissotakuvauksella Glory (1989) ja toimintaelokuvalla Poikkeustila (1998) ansioitunut ohjaaja Edward Zwick hallitsee sujuvan juonenkuljetuksen ja näyttävät joukkokohtaukset. Pitkän ja palkitun kuvaajanuran tehneen John Tollin ansiosta sekä näppärät kaksintaistelut että massiivisten sotajoukkojen värikkäät yhteenotot hivelevät silmää. Lumi putoaa hiljaa zeniläisessä puutarhassa, temppelit huokuvat ylimaallista rauhaa ja kirsikankukat puhkeavat kevääseen.
Ja vaikka kuinka perinpohjin inhoaisi valkeahampaista Tom Cruisea, tämän elokuvan kohdalla on annettava piiru periksi: kunniaansa metsästävänä soturina mies tekee kerrassaan väkevän roolin. Cruise antaa nyt itsensä täysillä, ja uskaltaa olla muutakin kuin siloposki supersankari.
Teksti: Tuuve Aro
Kuva: Sandrew Metronome