Verotietojen julkistuksen yhteydessä pähkäillään taas tänään, kuka on Suomessa rikas.
Suomi on ollut kansainvälisessä vertailussa kohtuullisten varallisuuserojen maa. Erot ovat kuitenkin kasvaneet, ja niiden uskotaan edelleen syvenevän tulevaisuudessa.
MTV.fi seuraa veropäivää laajasti:
Maanantaina julkiseksi tulevat verotiedot kertovat ihmisten tuloista, eivät heidän varallisuudestaan. Sen jälkeen kun varallisuusvero lakkautettiin kymmenkunta vuotta sitten, julkisista verotiedoista ei ole ilmennyt suoraan mitään ihmisten varallisuudesta.
Tilastokeskuksen vuoden 2013 tilastojen perusteella keskimääräisen kotitalouden nettovarallisuus, eli omaisuus vähennettynä veloilla, oli 110 000 euroa. Tämä luku on mediaani, eli Suomessa oli yhtä monta tätä rikkaampaa ja tätä köyhempää kotitaloutta.
Suuria varallisuuksia Suomessa löytyy vain pieneltä joukolta. Vauraimpaan prosenttiin Suomessa pääsee 1,35 miljoonan euron nettovarallisuudella.
– Meillä ei ole sellaista rikkaiden suurta joukkoa, mitä maailmalta monista maista löytyy, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen.
Tilastokeskuksen erikoistutkijan Veli-Matti Törmälehdon mukaan suomalaisten varallisuuserot ovat kasvaneet selvästi 90-luvun laman jälkeen.
– Kehitys on ollut aika luontevaa, koska samaan aikaan myös pääomatulot ovat kasvaneet selvästi, Törmälehto sanoo.
Hänen mukaansa varallisuuserojen luotettava kansainvälinen vertailu on vaikeaa, mutta varallisuuserot näyttävät olevan Suomessa kohtuullisen pieniä muihin maihin verrattuna.
Kokemus varallisuudesta voi erota
Varakkaimpaan neljännekseen kotitalous pääsee Suomessa reilun 250 000 euron nettovarallisuudella ja ylimpään kymmenykseen vajaan 460 000 euron varallisuudella.
Luvut ovat mielenkiintoisia, sillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tällaiseen varallisuuteen saattaa päästä pelkästään omistamalla velattoman ison perheasunnon.
Maakunnissa vastaava varallisuus tarkoittaa oman kodin lisäksi usein jo huomattavaa muutakin varallisuutta.
– Kokemus omasta varallisuudesta voi erota paljonkin eripuolilla maata, Etlan Valkonen sanoo.
Törmälehdon mukaan valtaosa kotitalouksien varallisuudesta on asunnoissa ja asunnon omistaminen on usein ratkaiseva tekijä varallisuudessa.
– Pitää muistaa, että esimerkiksi helsinkiläistalouksista lähes puolet asuu vuokralla ja se näkyy selvästi näissä tilastoissa, Tilastokeskuksen Törmälehto sanoo.
Varallisuusluvuissa näkyy vahvasti ihmisten elinkaaren vaikutus. Nuorilla asuntovelallisilla nettovarallisuutta ei juuri ole, mutta varallisuus kasvaa iän myötä. Tilastoista voi päätellä, että asuntolainojen lyhentyessä enemmistö talouksista onnistuu keräämään kohtuullisen varallisuuden eläkevuosiin mennessä.
"Varallisuuserot tulevat kasvamaan"
Valkonen uskoo, että varallisuuserot tulevat kasvamaan tulevina vuosikymmeninä. Asuntovarallisuus keskittyy kasvukeskuksiin.
– Varallisuuden uusjako on jo menossa. Syrjäseuduilla omakotitalo ei välttämättä enää kelpaa pankkilainan vakuudeksi, vaikka asunnolla vielä jokin markkina-arvo olisikin, Valkonen sanoo.
Ihmisten vaurastuessa myös perintöjen merkitys kasvaa.
– Alueellisten erojen kasvu ja perheiden pienentyminen tulee kasvattamaan varallisuuseroja, Valkonen arvioi.