Ikääntyvien ihmisten sormien koukistuminen ei johdu vanhuudesta eikä noituudesta vaan meidän pohjoismaalaisten viikinkiperimästä. Dupuytrenin kontraktuura on sairaus, joka koukistaa sormet vähitellen pysyvästi. Kun kämmeneen ilmestyy aristavia kyhmyjä tai sormia ei enää saa suoraksi, on syytä hakeutua lääkäriin.
Dupuytrenin kontraktuura ei ole nimenä kovin monelle tuttu, sen sijaan sen aiheuttama näkyvä vaiva voi olla sitäkin tutumpi: sairaus koukistaa sormet niin, ettei niitä saa suoraksi.
– Joskus sairaudesta kuulee puhuttavan viikinkitautina, koska tauti johtuu meidän pohjoismaalaisten viikinkiperimästämme. Dupuytrenin kontraktuura on voimakkaasti periytyvä sairaus, jota sairastavista suurin osa on yli 50-vuotiaita miehiä, kertoo käsikirurgian erikoislääkäri Jarkko Vasenius.
Sairauden puhjetessa alkaa kämmeniin muodostua pieniä, toisinaan arkoja kyhmyjä. Vuosien kuluessa kyhmyt suurenevat.
– Kämmenessä olevan kämmenkalvon liikakasvun juoste aiheuttaa sen, että sormet koukistuvat eikä niitä saa lopulta lainkaan suoriksi. Kun sairaus etenee, potilas huomaa, että monet päivittäiset askareet alkavat vaikeutua vähitellen, kuten esimerkiksi autolla ajaminen, peseytyminen ja kätteleminen, Vasenius toteaa.
Viikinkitauti on hankala tunnistaa
Vaikka dupuytrenin kontraktuuraa sairastavia on Suomessa arvioiden mukaan noin 200 000, saattaa se jäädä kuitenkin diagnosoimatta tai potilas ei hakeudu lääkäriin, koska kyhmyt voi sekoittaa helposti muihin kämmenissä esiintyviin kovettumiin.
– Kyhmyt voivat sekoittua esimerkiksi känsiin, hyytelörakkuloihin ja jännetuppitulehduksen aiheuttamiin kyhmyihin.
Lääkärille on hyvä näyttää käteen muodostuvia kyhmyjä, jotta sairaus diagnosoidaan varhaisessa vaiheessa oikein. Käsikirurgin puheille kannattaa varata aika viimeistään siinä vaiheessa, kun sormet alkavat koukistua.