Vihreiden Suomela: Puolueen kansanedustajilla ja ministereillä vapaat kädet tukea Suomen Nato-jäsenyyttä

– Me tarvitsemme uudenlaisia turvatakuita, ja selväksi on tullut, että kaikista vahvimmat takuut saamme Nato-jäsenyyden kautta. Siksi olen itse asettunut jäsenyyden kannalle, Suomela sanoi puheessaan.

Puoluehallitus esittää puolueen linjaksi myös, että puolustusliiton jäsenenä Suomi edistää Euroopan ja maailman vakautta, rauhaa ja turvallisuutta.

Lisäksi ohjelmaan esitetään linjausta ydinaseriisunnan edistämisestä sekä Suomen ja Pohjoismaiden pitämisestä ydinaseettomana vyöhykkeenä.

Suomela: EU:n keinot monipuolisemmat

Suomelan mukaan on myös tärkeää, että Suomi pitää kiinni johtavasta asemasta eurooppalaisessa rintamassa Ukrainan puolesta. EU:lla on Natoa laajempi keinovalikoima käytössään.

– EU:lla on käytössään huomattavasti puolustusliittoa laajempi keinovalikoima aina talouspakotteista lähtien. Tässä hetkessä EU:lla on enemmän tilaa toimia kuin Natolla, jonka jäsenmaat kantavat huolta Naton vetämisestä mukaan sotaan, Suomela sanoi.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi, että Suomen tulisi pohtia sitä, millainen toimija Suomen tulisi olla osana Natoa.

– Jos – ja itse toivon että kun – Suomesta tulee Nato-maa, se ei todellakaan ole ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun päätepiste. Myös Natossa Suomen on syytä ajaa kestävää, solidaarista ja laaja-alaista turvallisuuspolitiikkaa, sanoi Harjanne.

Irti Venäjän tuontienergiasta

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kiritti Venäjän fossiilisesta tuontienergiasta irtautumista. Jos yhteistä EU-tason päätöstä ei saada, on Suomen itse päätettävä nopeasta Venäjän tuontienergiasta irtautumisesta jo tänä keväänä, hän sanoi.

Fossiilitonta ja energiaitsenäistä Suomea pitää Karin mukaan tavoitella monin keinoin. 

– Se rakentuu valinnoista, joita meistä jokainen voi tehdä. Voi hyvin sanoa, että tässä hetkessä jokainen asennettu lämpöpumppu ja aurinkopaneeli on isänmaallinen teko maamme energiaitsenäisyyden puolesta, Kari sanoi.