Vihreät ja kristillisdemokraatit esittivät vaihtoehtobudjettinsa

Kristillisdemokraatit peruisivat useita pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esittämiä leikkauksia. Kristillisdemokraatit esittävät vaihtoehtobudjetissaan, että muun muassa eläkeläisiä koskevista menojen supistuksista luovuttaisiin. Puolue pienentäisi myös päiväkotien ja peruskoulujen ryhmäkokoja. Varjobudjettiin sisältyy myös nuorisotakuu.  

Yrittäjyyttä kristillisdemokraatit tukisivat uudella viiden prosentin yrittäjävähennyksellä sekä lisäämällä starttirahoja ja palkkatukia.  
Säästöjä kristillisdemokraatit hakisivat valtionhallinnon päällekkäisyyksien purkamisesta ja tietotekniikan järkeistämisestä. Harmaan talouden torjunta toisi puolueen mukaan lisätuloja valtiolle.  

Verotuksen painopistettä pitäisi puolueen mukaan siirtää haittaveroihin. Kristillisdemokraatit nostavat esiin myös kiistellyn windfall-veron, joka tarkoittaa ansiottomasti saatujen tulojen verottamista muun muassa energiantuotannossa.  

Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti sisältää yhteensä 579 miljoonan euron menolisäykset hallituksen budjettiesitykseen verrattuna. Tulolisäykset olisivat yhtä suuret. 

Vihreät koulutuksen perässä

Vihreät puolestaan panostaisivat koulutukseen, köyhyyden torjumiseen ja työllisyyteen.

Koulutusleikkaukset pitäisi vihreiden mielestä korvata pienentämällä verottomia kilometrikorvauksia ja alentamalla työmatkavähennystä.  

Puolueen mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen rajut leikkaukset kasvattavat kuilua pieni- ja suurituloisten välillä. Samalla ne syövät kotimaista kysyntää ja talouskasvua.  

Vihreiden mallissa taloutta ja työllisyyttä vahvistettaisiin energiaremontilla, perustulolla ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla.   

Puolue tasapainottaisi julkisen talouden maltilla kahdessa vaalikaudessa. Sen vuoksi vihreiden vaihtoehtobudjetti on 216 miljoonaa euroa alijäämäisempi kuin hallituksen esitys.  

Vihreiden mukaan talouskasvu on kuitenkin 0,4 prosenttiyksikköä vahvempaa kuin hallituksen esitys toisi. Puolueen arvion mukaan tosiasiallinen alijäämä pienenisi ja työllisyys kasvaisi.