Nostalgiset videot: Näin Suomi äänesti EU:sta 20 vuotta sitten

Äänestäneistä jäsenyyttä kannatti 56,9 ja vastusti 43,1 prosenttia. Äänestysprosentti oli 74.  

Lopullisen päätöksen teki eduskunta 18. marraskuuta 1994, ja seuraavan vuoden alusta Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät EU:hun.  

Äänestys jakoi Suomen keskeltä kahtia

Kansanäänestyksessä annetut äänet jakautuivat maantieteellisesti selvästi niin, että Etelä-Suomi äänesti EU:n puolesta, pohjoinen vastaan.

Keskustelua leimasi debatti Suomen maatalouden tulevaisuudesta. MTV vaalilähetyksessä politiikan tutkija Jukka Kanerva kuvaili, että keskustelu paljasti "sen raadollisen tulevaisuuden joka Suomen maataloudella on edessä ellei jotain kansainvälisiä järjestelyjä tehdä – kuten EU-ratkaisu”.  

Tulos oli helpotus Suomen hallitukselle

Kyllä-äänten voitto oli Suomen hallitukselle helpotus – olihan pääministeri Esko Aho (kesk.) kyllä-leirin näkyvin kannattaja.

– Kansanäänestyksen tulos on eduskuntaa, tasavallan presidenttiä sekä hallitusta moraalisesti ja poliittisesti sitova. Edessä on vuosia kestävä sopeutuminen jäsenyyteen, kuvaili presidentti Martti Ahtisaari äänestyksen jälkeen.

Paavo Väyrynen (kesk.) puolestaan pohti vielä äänestyksen jälkeenkin, voisiko Ruotsin mahdollinen ei-kanta kääntää vielä Suomenkin ratkaisun toisin päin. 

EU:lle "kyllä" - seuraavaksi Natoon? 

Johtaako EU-äänestys seuraavaksi Nato-jäsenyyteen, kysyttiin Kokoomuksen puheenjohtaja Sauli Niinistöltä vaali-illassa 16.10.1994.

Niinistö suhtautui tällaiseen logiikkaan skeptisesti, mutta totesi että ketju toteutuu, jos suomalaiset niin tahtovat ja ei toteudu jos eivät tahdo.

Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson totesi, että sotilaspoliittiset asiat eivät EU-kansanäänestyksessä vielä ratkenneet.

Niinistön mielestä kansanäänestysten kynnys kannattaa pitää jatkossakin korkealla ”jotta mielenkiinto säilyy”.

”Jos Berlusconi nimittää sinne fasistiministereitään…” 

Ennen kansanäänestystä sekä äänestäjät että poliitikot epäilivät, millaiset vaikutusmahdollisuudet Suomella käytännössä olisi Euroopan unionissa.

Neljä päivää ennen kansanäänestystä  MTV lähetti ohjelman Kolme erää EU:sta, jossa esitettiin kipakoitakin mielipiteitä.  

– Jos nyt Italian Berlusconi nimittää sinne yhden niistä viidestä fasistiministeristään, niin sillä on silloin kymmenen ääntä ja Suomella on kolme ääntä. Onko se sitten hyvä tilanne, latasi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Claes Andersson.

Tuleva euroedustaja, vihreiden Heidi Hautala puolestaan vaati, että kotimaan julkisuuslainsäädännössä mennään niin pitkälle kuin mahdollista, jotta EU:hun luodaan painetta tehdä päätöksentekoa läpinäkyväksi.