Minna Ojala oli sunnuntaina kesämökillä Kuulukaisissa Lohjanjärven rannalla. Aamupäivällä mökillä olijat kohtasivat näyn, jota Ojala kuvailee pysäyttäväksi.
Lohjanjärvelle oli alkanut muodostua vettä ilmaan nostattava trombi.
– Siskoni mies kuuli kohinaa ja hän luuli, että ulkona tulee vettä. Kun ei satanutkaan, hän katsoi järvelle ja huomasi, että pyörre oli alkamassa.
Ojalan mukaan vesi oli vaahtopäillä ja pyörteestä kuului kohina. Mökin väki lähti rantaan katsomaan muodostuvaa pyörrettä.
Pyörre alkoi melko nopeasti hiipua, ja katsojat luulivat luonnon näytöksen olevan jo ohi.
– Sitten se alkoikin uudestaan ja nosti vedet vielä korkeammalle.
Keskimäärin 14 tapausta vuosittain
Ilmatieteen laitoksen mukaan trombi on raju, paikallinen, suppea-alainen ja kestoltaan yleensä lyhyt paikallinen pyörretuuli.
Vesillä esiintyviä trombeja kutsutaan vesipatsaiksi. Euroopassa käytetään trombi-sanaa, mutta Pohjois-Amerikassa ilmiötä kutsutaan tornadoksi.
Trombi syntyy kuuro- tai ukkospilven nousuvirtauksen yhteyteen.Trombissa ilma pyörii nopeasti pystyakselinsa ympäri. Pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa, ja se aiheuttaa usein tuhoja kulkureitillään.Nykyisin trombeja havaitaan keskimäärin 14 tapausta vuosittain, ja eniten niitä nähdään heinä-elokuussa.
Esiintymistiheys on suurin maan itäosassa sekä eteläisillä ja lounaisilla merialueilla.
Vähiten trombeja tavataan Lapissa sekä maan länsiosan sisämaa-alueilla.
Maan tai veden pinnassa trombin halkaisija on tavallisesti vain muutamia kymmeniä tai satoja metrejä.
Kaikkiaan Lohjanjärven trombi kesti Minna Ojalan arvion mukaan viitisentoista minuuttia. Hän ei osaa arvioida pyörteen kokoa tai etäisyyttä tarkemmin.
– Olen ikäni käynyt samalla mökillä, mutta en ole koskaan nähnyt aikaisemmin tuollaista.
Ilmatieteen laitos kerää trombi- ja pölypyörrehavaintoja. Havaintoja voi ilmoittaa verkossa olevan lomakkeen avulla.