VIDEO: Ilmaista ruokaa ekologisesti vai luvatonta toimintaa? Toimitus tutustui dyykkaamiseen

Onkohan siellä rottia? Vartijoita? Teinkö turhaan ostokset työpäivän päätteeksi? Saako näin tehdä?

Tällaiset ajatukset pyörivät päässä, kun suuntaamme dyykkausretkelle Itä-Helsinkiin. Kaupat ovat jo sulkeneet ovensa, mutta oppaamme Inka tietää paikan, jossa takapihalla on kulku auki dyykkareille.

Inka on dyykannut ruokansa niin kauan, kun on asunut omillaan. Kyse on eettisestä ja ekologisesta valinnasta.

– Sanomista saattaa tulla joskus, sillä joissain kaupoissa ei tykätä. Mutta ei ketään oikeasti kiinnosta. Joskus joku vartija voi hätistellä, Inka kertoo. Toisinaan henkilökunta saattaa säännöistä huolimatta jättää roskikset lukitsematta ja kauppias lukot hankkimatta.

Roskiksista löytyy erityisesti hedelmiä ja vihanneksia, mutta myös esimerkiksi leipomotuotteita. Ikimuistoisimpana on jäänyt mieleen se kerta, kun koko roskis oli täynnä juustoa ja suklaata.

"Hyväntekeväisyyteen lahjoitetaan elintarvikkeita, jotka ovat elintarvikekelpoisia. Jäteastiaan päätyvät myynnistä poistuneet tuotteet, jotka eivät ole elintarvikekelpoisia. Ne ovat voineet pudota lattialle, niiden pakkaukset ovat saattaneet rikkoontua tai tuotteet ovat muuten saastuneet. Niiden kylmäketju on voinut katketa, jolloin ne ovat terveydelle vaarallisia.

Vaikka jäteastioissa olevat elintarvikkeet voivat näyttää syötäviltä ja elintarvikekelpoisilta, niiden turvallisuutta ei voida taata. On myös otettava huomioon, että mahdollinen terveyshaitta voi ilmetä vasta myöhemmin.

Myymälöiden tulisi estää elintarvikkeiden hakeminen jäteastioista.

Jäteastioiden penkomisesta saattaa aiheutua epäsiisteyttä, likaantumista tai muuta hygieenistä haittaa, joka on vastoin jätesäädöksiä."

Päivittäistavarakauppa ry

Päivittäistavarakauppa ry:n suosituksissa vaaditaan kauppoja estämään dyykkaaminen. Perustelujen mukaan roskiin päätyvä ruoka ei ole elintarvikekelpoista, eikä sen turvallisuutta voida taata. Lisäksi penkomisesta voi aiheutua epäsiisteyttä.

Dyykkaajista tämä on holhousta. Inka muistuttaa, että dyykkaajat haluavat toimia eettisesti ja jättää roskikset siistiin kuntoon. Sitä paitsi, hän kertoo saaneensa vain kerran ruokamyrkytyksen dyykatusta tuotteesta: jugurtista, jonka hän oli jättänyt omaan jääkaappiinsa turhan pitkäksi aikaa.

– Olen käynyt hyviäkin keskusteluja aiheesta henkilökunnan kanssa. Jos olen itse valmis hakemaan ruokani roskiksesta, niin haluatko oikeasti seisoa tiellä?

Inka kertoo, ettei kaupassa tarvitsisi käydä lainkaan, jos ei haluaisi. Rahalla pääsee kuitenkin helpommalla. Dyykkaaja ei tiedä etukäteen mitä on tarjolla. Lisäksi sapuskat joutuu hankkimaan kellonaikaan, jolloin tekisi jo mieli olla kotisohvalla napostelemassa. 

– Käyn kaupassa, mutta lähinnä vain siksi, että joskus haluan syödä vaikka appelsiineja tai suklaata.

Mitä sanoo kauppa – saako teillä dyykata?

Kesko vetoaa Päivittäistavarakauppa ry:n ohjeisiin, eli dyykkaajia ei toivoteta tervetulleiksi. Keskosta kerrotaan, että hävikkiä pyritään hyödyntämään esimerkiksi lahjoittamalla ruokaa hyväntekeväisyyteen.

– Hävikkiruokaa pyritään kaupoissa pienentämään kaikin mahdollisin keinoin. Kun hävikkiruokaa kuitenkin uhkaa syntyä, K-ryhmän liiketoimintamalliin kuuluu, että jokainen K-kauppias voi itse päättää hyväntekeväisyyteen osallistumisesta oman kauppansa osalta, tiedottaja Otto Heinonen kertoo.

Koska kauppiaat tekevät itse päätöksiä, ei tarkkaa tietoa hyväntekeväisyyteen päätyvästä ruuasta ole. Paikkakuntakohtaiset erot vaikuttavat asiaan: aina sopivia yhteistyökumppaneita ei ole. Heinosen mukaan lahjoittajien määrä kuitenkin kasvaa pikkuhiljaa ja lahjoittamiseen kannustetaan.

– Hävikin määrä on kauppakohtaista, joten on vaikea arvioida, kuinka paljon lahjoitettavissa olevaa ruokaa menee hukkaan.

Saksalaisketju Lidl ei hyväksy dyykkausta.

– Dyykkausta emme hyväksy tuoteturvallisuussyistä. Kun myymme tai lahjoitamme tuotteita, takaamme samalla, että meiltä luovutetut tuotteet ovat turvallisia käyttää. Roskiksesta löytyvän ruoan turvallisuudesta emme voi ottaa vastuuta, Kaisa Koivuranta Lidlin viestinnästä vastaa.

Hävikkiä pyritään vähentämään alennuksilla ja ennustamalla menekkiä jo etukäteen.

– Jos näistä toimenpiteistä huolimatta tuotteita jää myymättä, luovuttaa Lidl päiväysvanhoja elintarvikkeita useista myymälöistä sekä kahdesta jakelukeskuksesta useille ruoka-apua jakaville järjestöille ja eläinten rehuksi.

S-ryhmän suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen ymmärtää dyykkaajia, mutta tietyllä varauksella: sotkua ei suvaita.

– Jos joku siellä roskiksella käy, niin fiksusti osaa varmasti jälkiä jättämättä toimia, Lyytikäinen kuitenkin toteaa.

Tavoite tosin on, että syömäkelpoista ruokaa ei roskiin asti päätyisi.

– Voi olla, että joku tuote päällepäin näyttää syömäkelpoiselta, mutta että matkan varrella on vaikka kylmäketju katkennut. Myös takaisinvedetyt tuotteet pitää hävittää. Roskiksesta voi löytyä myös terveydelle vaarallisia tuotteita, Lyytikäinen muistuttaa.

– Suurin osa hävikistä on hedelmiä ja vihanneksia, jotka eivät ole niin myyntikelpoisia. Pehmenneitä hedelmiä on vaikea hyväntekeväisyyteenkään siirtää.

Lyytikäisen mukaan hävikin määrä on laskenut vuosi vuodelta ennustusjärjestelmien parantuessa. Tuotteet, jotka uhkaavat jäädä myymättä, alennetaan tai lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen, Lyytikäinen kertoo. Tarkkaa tietoa hyväntekeväisyyteen menevän ruuan määrästä ei ole tilastoitu.

– Olemme päässeet viimeisen kahden vuoden aikana eteenpäin. Silloin tuli Eviran ohjeet, jotka selkiyttyivät ruoka-avun pelisääntöjä. Lähdimme silloin voimakkaasti hakemaan kumppanuuksia. Tällä hetkellä myymälöillä on ruoka-apu yhteistyötä yli 200 järjestön kanssa.

Mikäli ruoka-avulle on tarvetta tai on sitä kiinnostunut järjestämään, Lyytikäinen kehottaa kysymään asiasta myymäläpäälliköltä.

– Ruoka-apua järjestävän kumppanin pitää olla rekisteröitynyt yhdistys. Lisäksi Eviran ohjeet edellyttävät, että on ilmoittautunut paikalliseen terveysvalvontaan.

Mitä roskakatoksesta löytyy? Katso video

Toimittajat Milja Haaksluoto ja Maria Aarnio seurasivat Inkaa dyykkausreissulla.