Suomalaisiin ovat aina uponneet humoristiset ja leikittelevät iskelmät. Joskus myös parodiaksi tarkoitettu kappale pääsi pinnalle.
1960-luvulla ilmestynyt, Kari Kuuvan tulkitsema Tango Pelargonia oli tarkoitettu parodiaksi. Yllättäen suomalainen tangoyleisö kuitenkin ihastui kappaleeseen ikihyviksi. Miksi vitsailu meni kansalta ohi?
– Tango oli suomalaisille yhä pyhä asia, pohtii levytuottaja ja sanoittaja Vexi Salmi.
Marssirytmiseen tangomusiikkiin ei tarvittu suurempia tanssitaitoja, vaan tangon tahtiin saattoi tanssia kuka vain.
– Sai luvallisesti koskea toiseen sukupuoleen, Salmi toteaa.
Myös muun muassa surumielinen Elämän valttikortit tehtiin alunperin parodiaksi.
– Laulaja lauloi sen hyvin tosissaan, hänkin otti sen todesta, Vexi sanoo.
Humoristiset veisut ja parodialaulut eivät Salmen mukaan ole pelkkä suomalaisten juttu: vitsikkäitä lauluja on maailma pullollaan.
– Me emme ole poikkeus, jokaisessa maassa näitä tehdään. Omalla kielellä vitsit ymmärtää kuitenkin paremmin. Joitain vitsejä ei saa edes käännettyä, Salmi sanoo.
Lue myös Vexin kertomukset muista suomalaisten rakastamista hittikappaleista
