Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Poing, poing, poing ja muut rakastetut laulut – Tätä et tiennyt tarinoista niiden takaa

Vexi Salmi kertoo rakastettujen kappaleiden syntytarinat.
Vexi Salmi kertoo rakastettujen kappaleiden syntytarinat.
Julkaistu 01.09.2011 14:30

Tuhansia kappaleita sanoittanut Vexi Salmi paljastaa nyt tarinat joidenkin suomalaisten rakastamien, humorististenkin kappaleiden taustalla.

Elämän valttikortit

Ahti Lammen tulkitsema Elämän valttikortit -kappale syntyi, kun surumieliset laulut tulivat takaisin muotiin Suomessa. Muun muassa Reijo Kallion Yksinäinen-kappaleesta tuli hitti.

– Sanoin säveltäjälle, että tehdään semmoinen laulu, jossa kuolevat kaikki, Salmi naurahtaa.

Laulu tehtiin parodiaksi, mutta suomalaisiin se upposi kuin häkä. Salmi uskoo osasyyn olevan syvällisessä tulkinnassa.

– Laulaja lauloi sen hyvin tosissaan, hänkin otti sen todesta, hän sanoo.

Mahtava peräsin ja pulleat purjeet

Solistiyhtye Suomen vuonna 1983 tunnetuksi tekemä ilomielinen hitti syntyi Ruotsin-laivalla. Meneillään oli purjehduskilpailu, ja laivalta näkyi useita etupurje pullollaan seilaavia aluksia.

– Siitä se idea tuli. Olivat kuin amatsoneja, menivät siellä etunojassa, Salmi muistelee.

Finnlevyn kultalevyjen jako Senaattoriklubilla. Irwin Goodman ja Vexi Salmi. Kuva: LEHTIKUVA /  ARKISTO /TEPPO LIPASTI
Finnlevyn kultalevyjen jako Senaattoriklubilla. Irwin Goodman ja Vexi Salmi. Kuva: LEHTIKUVA / ARKISTO /TEPPO LIPASTICopyright MTV Oyj 2010 / LEHTIKUVA / ARKISTO /TEPPO LIPASTI

Rentun ruusu

Irwin Goodmanin kenties tunnetuin kappale on 1980-luvun lopulla ilmestynyt Rentun ruusu. Irwinille yritettiin tehdä kappale, joka menestyisi pitkän hiljaiselon jälkeen.

Kappaleella on takanaan pitkä historia. 1970-luvulla Tapio Rautavaara istui Vexi Salmen työhuoneessa, ja heitti kaksi ideaa: toisen Salmelle, toisen (Juha Harri) Junnu Vainolle.

– Junnulle sanoi, että tee laulu apteekin yökellosta: se kun soi, niin on hätä. Minulle sanoi, että tee maitohorsmasta, se on kulkurin kukka, Salmi kuvailee.

Kappaletta ei kuitenkaan sävelletty heti, mutta Irwinin levyä tehtäessä idea palasi mieleen. Kulkurin tilalle vaihdettiin renttu, joka sopi Goodmanin suuhun paremmin. Kansan rakastaman Rentun ruusun tekemiseen meni tunti, ja se sävellettiin heti.

St. Pauli ja Reeperbahn

St. Pauli ja Reeperbahn sävellettiin Syksyn Sävel -kilpailuun Irwin Goodmanille vuonna 1970.

– Hampuri oli meille tuttu ja myös sen iloisemmat korttelit, Salmi selvittää hymyillen.

Kappaleeseen tarvittiin helposti omaksuttava kertosäe, joka jäisi saman tien kuulijan päähän. Syksyn Sävelessä kukin kappale esitettiin vain kerran, ja myöhemmin kerrattiin pieni pala kertosäettä.

– Eivät ihmiset olisi oppineet hidastempoista balladia sinä aikana, Salmi sanoo.

Salmen mukaan lauluja ei kirjoiteta "filosofin hattu päässä", ne vain syntyvät.

– Tietysti tarvitaan rytmillistä taitoa, että laulu on oikeasti sävellettävissä, hän sanoo.

Vexi Salmi, 4. maaliskuuta 1971. Kuva: LEHTIKUVA / Juhani SalonenVexi Salmi, 4. maaliskuuta 1971. Kuva: LEHTIKUVA / Juhani SalonenCopyright MTV Oyj 2010 / LEHTIKUVA / Juhani Salonen

Poing poing poing

Poing poing poing sävellettiin niin ikään Syksyn Säveleen Irwin Goodmanille 1970-luvulla. "Purukumipop-komppiin" tarvittiin sopivat, keveät sanat.

– Sama tarina on kerrottu sata kertaa, että sydän hakkaa, Salmi sanoo.

Sanojen vitsikkyys johtuu Salmen mukaan käytetyistä kielikuvista: Irwinille haluttiin tarkoituksella ilmaisutapoja, jotka erosivat muiden käyttämistä.

Kung Fu Taistelee

Kung Fu Taistelee on Salmen sanoittama, Frederikin kepeä hitti. Kappale on käännetty Carl Douglasin Kung Fu Fighting -biisistä, joka sekin oli valtava hitti ilmestyttyään 1974.

Salmi nimesi kappaleen pelkäksi Kung Fuksi, mutta levylle Frederik lisäsi taistelee -verbin.

– Hän luuli, että Kung Fu on joku ihminen, Salmi muistaa.

Studio55.fi/Maria Aarnio

Tutustu myös Vexin juontaman Biisikärpänen-ohjelman sivuihin.

Lisää aiheesta:

20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luuletHyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaaJo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolellaSyöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinollaViisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessaHikoilu on kiinni koosta, ei sukupuolesta
Studio55

Tuoreimmat aiheesta

Studio55
  • 06.03.201706:15
    Studio55

    20 todistetta, että sinulla menee paremmin kuin luulet

  • 02.03.201708:06
    Studio55

    Hyvää Elämää -ohjelma jatkaa terveyden tiellä – Studio55.fi-sivujen päivitys lakkaa

  • 02.03.201706:15
    Syöpä

    Jo viiden kilon ylipaino voi nostaa syöpäriskiä puolella

  • 01.03.201719:30
    Studio55

    Syöpäpotilaan hiustenlähtö vähenee tutkitusti tällä keinolla

  • 01.03.201706:15
    Studio55

    Viisi merkkiä siitä, että olet pitkäkestoisessa parisuhteessa