Tuhansia kappaleita sanoittanut Vexi Salmi paljastaa nyt tarinat joidenkin suomalaisten rakastamien, humorististenkin kappaleiden taustalla.
Elämän valttikortit
Ahti Lammen tulkitsema Elämän valttikortit -kappale syntyi, kun surumieliset laulut tulivat takaisin muotiin Suomessa. Muun muassa Reijo Kallion Yksinäinen-kappaleesta tuli hitti.
– Sanoin säveltäjälle, että tehdään semmoinen laulu, jossa kuolevat kaikki, Salmi naurahtaa.
Laulu tehtiin parodiaksi, mutta suomalaisiin se upposi kuin häkä. Salmi uskoo osasyyn olevan syvällisessä tulkinnassa.
– Laulaja lauloi sen hyvin tosissaan, hänkin otti sen todesta, hän sanoo.
Mahtava peräsin ja pulleat purjeet
Solistiyhtye Suomen vuonna 1983 tunnetuksi tekemä ilomielinen hitti syntyi Ruotsin-laivalla. Meneillään oli purjehduskilpailu, ja laivalta näkyi useita etupurje pullollaan seilaavia aluksia.
– Siitä se idea tuli. Olivat kuin amatsoneja, menivät siellä etunojassa, Salmi muistelee.
Rentun ruusu
Irwin Goodmanin kenties tunnetuin kappale on 1980-luvun lopulla ilmestynyt Rentun ruusu. Irwinille yritettiin tehdä kappale, joka menestyisi pitkän hiljaiselon jälkeen.
Kappaleella on takanaan pitkä historia. 1970-luvulla Tapio Rautavaara istui Vexi Salmen työhuoneessa, ja heitti kaksi ideaa: toisen Salmelle, toisen (Juha Harri) Junnu Vainolle.
– Junnulle sanoi, että tee laulu apteekin yökellosta: se kun soi, niin on hätä. Minulle sanoi, että tee maitohorsmasta, se on kulkurin kukka, Salmi kuvailee.
Kappaletta ei kuitenkaan sävelletty heti, mutta Irwinin levyä tehtäessä idea palasi mieleen. Kulkurin tilalle vaihdettiin renttu, joka sopi Goodmanin suuhun paremmin. Kansan rakastaman Rentun ruusun tekemiseen meni tunti, ja se sävellettiin heti.
St. Pauli ja Reeperbahn
St. Pauli ja Reeperbahn sävellettiin Syksyn Sävel -kilpailuun Irwin Goodmanille vuonna 1970.
– Hampuri oli meille tuttu ja myös sen iloisemmat korttelit, Salmi selvittää hymyillen.
Kappaleeseen tarvittiin helposti omaksuttava kertosäe, joka jäisi saman tien kuulijan päähän. Syksyn Sävelessä kukin kappale esitettiin vain kerran, ja myöhemmin kerrattiin pieni pala kertosäettä.
– Eivät ihmiset olisi oppineet hidastempoista balladia sinä aikana, Salmi sanoo.
Salmen mukaan lauluja ei kirjoiteta "filosofin hattu päässä", ne vain syntyvät.
– Tietysti tarvitaan rytmillistä taitoa, että laulu on oikeasti sävellettävissä, hän sanoo.
Poing poing poing
Poing poing poing sävellettiin niin ikään Syksyn Säveleen Irwin Goodmanille 1970-luvulla. "Purukumipop-komppiin" tarvittiin sopivat, keveät sanat.
– Sama tarina on kerrottu sata kertaa, että sydän hakkaa, Salmi sanoo.
Sanojen vitsikkyys johtuu Salmen mukaan käytetyistä kielikuvista: Irwinille haluttiin tarkoituksella ilmaisutapoja, jotka erosivat muiden käyttämistä.
Kung Fu Taistelee
Kung Fu Taistelee on Salmen sanoittama, Frederikin kepeä hitti. Kappale on käännetty Carl Douglasin Kung Fu Fighting -biisistä, joka sekin oli valtava hitti ilmestyttyään 1974.
Salmi nimesi kappaleen pelkäksi Kung Fuksi, mutta levylle Frederik lisäsi taistelee -verbin.
– Hän luuli, että Kung Fu on joku ihminen, Salmi muistaa.
Studio55.fi/Maria Aarnio
Tutustu myös Vexin juontaman Biisikärpänen-ohjelman sivuihin.