Ennätyshelteet ovat koetelleet tänä kesänä Euroopassa myös Espanjaa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt kuivuus pakottaa espanjalaiset ajattelemaan uusiksi sen, mihin jatkuvasti hupenevia vesivaroja käytetään. Muutoksella voi olla pysyviä vaikutuksia maan elinkeinorakenteeseen, mikä voi näkyä kauppojen vihanneshyllyillä myös kaukana pohjoisessa.
Espanjaan rakennettiin 1900-luvulla toistatuhatta suurta patoa, mikä on suurin määrä asukasta kohden koko Euroopassa. Patoaltaiden vesi mahdollisti kastelun piirissä olevan maatalousmaan pinta-alan kolminkertaistamisen. Tätä pidettiin aikanaan todellisena menestystarinana.
Nyt elokuussa Espanjan tekoaltaiden vesimäärä on enää keskimäärin 40 prosenttia maksimista ja selvästi alle viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden elokuun keskiarvon. Erityisen huono tilanne on eteläisessä Andalusiassa, missä tekoaltaissa on parhaimmillaankin vain neljännes vettä. Myös pinta- ja pohjavesien määrä on huvennut.
Lue myös: Helena Petäistön kolumni: Euroopan helteissä ei ole kyse pienestä asiasta – nyt ollaan selvästi selkä seinää vasten!
Maatalous nielaisee valtaosan vedestä
Andalusiassa vettä onkin jo jouduttu säännöstelemään. Alueella kasvatetaan huomattava osa muualla Euroopassa kulutettavista hedelmistä ja vihanneksista. Osa lajeista, kuten mansikat ja avokadot, eivät sovellu kuumaan ja kuivaan ilmastoon.
Kestävämmän vedenkäytön puolesta työskentelevän FNCA-järjestön johtajan Julia Martinezin mukaan vettä ei käytetä Espanjassa ollenkaan järkevästi.
– Me emme voi enää olla Euroopan vihannestarha samalla kun paikallisilla asukkailla on pulaa vedestä, Martinez sanoo.
Espanja on maailman toiseksi suosituin turistikohde, ja vettä lotrataan paljon myös matkailuteollisuudessa muun muassa golfkenttien kasteluun. Maatalous eri versioineen nielaisee maassa kulutettavasta vedestä kuitenkin leijonanosan, noin 80 prosenttia.
Espanjan patojen, tekoaltaiden ja keinokastelun järjestelmä on perustunut riittäviin sateisiin. Kesän tappohelteiden lisäksi myös sateet ovat vähentyneet. Esimerkiksi viime talvi oli poikkeuksellisen kuiva niin Espanjassa kuin myös Ranskassa, johon vesipula on niin ikään iskenyt rajusti.
Lue myös: Espanjan viininviljelijät käyvät sopeutumistaistelua – sadonkorjuun ajoitus on ratkaiseva
Kolme neljäsosaa Espanjasta vaarassa aavikoitua?
Nature Geoscience -aikakauskirjassa viime kuussa julkaistun tutkimuksen mukaan osissa Espanjaa ei ole ollut yli tuhanteen vuoteen yhtä kuivaa kuin nyt. Ympäristöjärjestö Greenpeace arvioi, että kolme neljäsosaa Espanjan pinta-alasta on alttiina aavikoitumiselle.
Greenpeacen vesiasiantuntijan Julio Barean mukaan Espanjan ylistetty patojen ja tekoaltaiden järjestelmä rohkaisi ihmisiä kuluttamaan liikaa vettä. Lisäksi se heikensi veden laatua estämällä jokien luonnollisen virtauksen.
– Veden kuluttamisen kasvu ei ole loppunut, vaikka vedestä on yhä enemmän pulaa, Barea sanoo.
Pääministeri Pedro Sanchezin hallitus hyväksyi viime kuussa suunnitelman vesivarojen tehokkaammasta ja järkevämmästä käytöstä sekä muun muassa veden kierrättämisestä.
Monen asiantuntijan mukaan hallituksen toimet ovat kuitenkin liian varovaisia, kun tosiasiassa monilla maan alueilla kastelussa olevan viljelysmaan määrä yhä vain lisääntyy. Greenpeacen Barean mukaan koko Espanjan maatalousjärjestelmä pitäisi järjestellä uudelleen.
FNCA:n Martinez on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Espanjassa paine maan vesivarantoja kohtaan on nykyisellään kovempi kuin missään muussa Euroopan maassa.
– Emme voi vain painaa sokeasti eteenpäin, Martinez sanoo.
