Vesikatto on muistettava huoltaa säännöllisesti. Tärkein toimenpide on puhtaana pitäminen, koska katolle kertyy puun oksia, lehtiä ja neulasia, jotka kertyvät helposti varsinkin pellitysten reunojen alle ja siellä mädätessään alkavat helposti vaurioittaa katetta.
Tiilikaton yleisin ongelma on rikkoontuneet tiilet. Vaihtaminen on yksinkertaista, mutta ennen siihen ryhtymistä kannattaa tarkistaa, onko samoja tiiliä jäänyt asennuksen jäljiltä varastoon. Muussa tapauksessa on ensin selvitettävä tiilen valmistaja ja malli, sillä eri valmistajien tiilet eivät sovi yhteen toistensa kanssa. Vaihtaminen tapahtuu nostamalla varovasti muutamaa ylempien rivien tiiltä ja vetämällä vanha pois. Nyt kannattaa tarkistaa myös, ettei aluskate ole kärsinyt. Lopuksi pujotetaan uusi tiili paikalleen.
Jos vaihdettava tiili kuuluu kahteen alimpaan riviin, se on naulattu kiinni ja silloin naulojen poistaminen aiheuttaa luonnollisesti vähän lisää työtä. Vaikeaa se ei ole.
Toinen yleinen tiilikattojen riesa on sammal, jota alkaa muodostua varsin nopeasti, ellei kattoa puhdisteta säännöllisesti. Painepesuri on sammalen poistamisessa mainio työkalu. Toimenpiteen yhteydessä kannattaa käyttää myös erityistä sammalen poistoon tarkoitettua kemikaalia. Toinen aine, joka estää sammalen uudelleen muodostumista lisätään katolle pesun jälkeen.
Monella on vielä talossaan sellainen peltikatto, jonka kiinnittämiseen on käytetty nauloja. Ne kannattaa vaihtaa heti kumitiivistettyihin ruuveihin. Sellaisetkaan eivät ole ikuisia, vaan ajan mittaan ne ruostuvat ja tiivisterengas kovettuu kivikovaksi. Ne pitää vaihtaa uusiin ruuveihin, joiden läpimitta kannattaa valita vähän entisiä isommaksi. Isommat ruuvit purevat tiukasti vanhoihin reikiin, jotka ovat usein ehtineet väljetä vuosien mittaan. Mutta uusia ruuveja ei saa kiristää liian tiukasti peltiä vasten! Tiiviste saattaa pursuta jopa kokonaan pois kannan ja pellin välistä, jolloin siitä ei tietenkään ole mitään hyötyä.
