Suomi juhli ensimmäistä nuorten maailmanmestaruutta vuonna 1987 erikoisten vaiheiden jälkeen. Petri Matikainen ja muut Suomen pelaajat katsoivat hotellin televisiosta, kun Neuvostoliiton ja Kanadan ottelussa syttyi kaikkien aikojen rajuin joukkotappelu.
Kun Petri Matikainen valmensi kaudella 2014–15 Slovan Bratislavaa, hän ajeli 50 kilometrin päähän katsomaan, miltä Piestanyn kylpyläkaupunki näyttää.
Hän oli siellä muiden suomalaisten pelaajien kanssa tekemästä jääkiekkohistoriaa vuonna 1987, kun Suomi voitti ensimmäisen nuorten MM-kultansa.
– Oli kaupunki vähän terveemmässä kunnossa, rakennukset olivat muuttuneet, Matikainen kertoi MTV Urheilulle.
– Silloin oli vielä kylmä sota päällä. Tarkastukset olivat kovia joka paikassa ja fiilis harmaa. Kuin olisi Neuvostoliittoon tullut.
Kylmä sota oli päällä jäälläkin.
"Näki, ketkä olivat miehittäjiä"
Suomen joukkue oli viettänyt sen ajan mittaristolla pitkän valmistavan leirin Vierumäellä. Johtoryhmä oli nykyporukoihin verrattuna pieni: päävalmentaja Hannu Jortikka, valmentaja Urpo Ylönen ja joukkueenjohtaja Pentti Katainen.
Ketjut ja pakkiparit loksahtivat nopeasti kohdalleen, mutta peli vaikutti vielä keskeneräiseltä turnauksen alla. Kun tosipelit alkoivat, ongelmat olivat tipotiessään.
Itsekin valmentajan uralle ajautunut Matikainen on miettinyt jälkeenpäin, miten hyvin valmentajien roolit nivoutuivat yhteen.
– Jortsu oli tiukka ja kova, mutta tarpeen tullen hän antoi tilaa pelaajille. Ylönen oli taas se lämmin ja pehmeä valmentaja.
Suomi aloitti heti voittamalla USA:n 4–1 ja pelaamalla tasan 6–6 Kanadan kanssa. Suuri ja mahtava Neuvostoliittokin kaatui 5–4.
– Tshekit ja slovakit kannustivat hulluna meitä Neuvostoliittoa vastaan. Siinä näki, että ketkä olivat niitä miehittäjiä.
Ruotsi pääsi löylyttämään Suomen 5–0, mutta sen jälkeen voittokulku jatkui: Sveitsi kaatui 12–1, Puola 13-3 ja Tshekkoslovakia 5–3.
"Haluamme jääkiekkoa"
Turnaus oli vielä sarjamuotoinen, mutta jännitettävää riitti loppuun asti. Oli tammikuun neljäs päivä vuonna 1987.
Suomi oli Tshekkoslovakia-voiton ansiosta ykkönen, mutta Kanadalla oli vielä mahdollisuus nousta ohi, jos se voittaa Neuvostoliiton viidellä maalilla.
Nuoret leijonat kokoontuivat hotellille katsomaan ottelua. Kipinät leimahtelivat alusta asti, mutta ne syttyivät liekkeihin toisessa erässä, kun Neuvostoliiton Pavel Kostitshkin löi mailalla Kanadan tähtipelaajaa Theo Fleurya käsille.
Helvetti oli irti. Valotaululla loistivat Kanadan johtolukemat 4-2. Ja siihen se jäikin.
Kanadan Pierre Turgeon oli ainoa pelaaja, joka jäi penkille katsomaan, kun kanadalaiset ja neuvostoliittolaiset mättivät toisiaan turpaan. Tuomareilla ei ollut mitään tehtävissä. Kenttä oli täynnä tappelupukareita, mailoja, kypäriä ja hanskoja.
Kaikki konnankoukut olivat käytössä. Vladimir Konstantinov puski päällä Greg Hawgoodin nenän murskaksi.
– Haluamme jääkiekkoa, haluamme jääkiekkoa, koko yleisö huusi.
"Siitä oli jääkiekko kaukana"
Suomen joukkue päätti lähteä hallille katsomaan tapahtumien kulkua. Hallin pihalla odotti sotilaita ja poliiseja. Suomalaiset pääsivät tyhjään pukukoppiin odottamaan.
Kanadan junioriliigassa pelannut Matikainen oli tottunut tappelukulttuuriin, ja hän tiesi Kanadan päävalmentajan Bert Templetonin mieltyneen koviin otteisiin. Silmitön joukkotappelu oli silti yllätys.
– Siitä oli jääkiekko kaukana. Vihan tunne oli niin vahvasti läsnä.
Järjestäjille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin sammuttaa valot koko hallista ja keskeyttää ottelu. Vartin verran kestänyt myllytys saatiin vihdoin loppumaan.
Joukkueenjohtaja Katainen oli kuuntelemassa direktoraatin päätöstä, joka oli suomalaisten kannalta suotuisa. Pelin lopputulos mitätöitiin, mikä tarkoitti mestaruutta Suomelle. Tshekkoslovakia sai hopeaa ja Ruotsi pronssia.
(Juttu jatkuu kuvan alla) 
"Ansaitsimme mestaruuden muutenkin"
Suomen saavutus oli kova, kun ottaa vielä huomioon, että kärkipakki Teppo Numminen oli sivussa silmätulehduksen takia.
– Hitsauduimme erittäin hyvin joukkueeksi. Tappelu on vienyt paljon huomiota, mutta ansaitsimme mestaruuden muutenkin.
Suomalaisten parhaita pistemiehiä olivat komean uran tehneet Teppo Kivelä, Jukka Seppo ja Janne Ojanen. Markus Ketterer valittiin parhaaksi maalivahdiksi.
Matikaisenkin peli sujui hienosti valtavasta pizzalapiolavastaan tunnetun Timo Kulosen pakkiparina. Pakkipari ei ollut jäällä yhdenkään omiin menneen maalin aikana turnauksessa. Kentässä edessä pelasi ketju Jukka Seppo-Pekka Tirkkonen-Marko Kiuru.
Tätä nykyä Itävallan Klagenfurtia valmentava Matikainen on ollut aina kovan pelin ystävä, mutta vuoden 1987 tapahtumat menivät hänenkin käsityskykynsä yli.
Vastaavaa tuskin tapahtuu enää koskaan.
– Ei sellaista vihanpitoa ja politiikkaa tarvitsekaan olla urheilussa.