Lähipäivinä on edessä yksi iso merkkipaalu Koillisväylän eli Pohjoisen merireitin avautumisessa: Venäjä hinaa elokuun aikana ensimmäisen kelluvan ydinvoimalansa paikalleen Venäjän Kaukoitään.
Akademik Lomnosov-niminen ydinvoimala-alus on hinattu Suomenkin ohi, lataamattomana tosin, ja nyt se on ladattu Murmanskin satamassa käyttövalmiiksi. Seuraavaksi uiva ydinvoimala hinataan Jäämeren reittiä pitkin toiselle puolelle mannerta, Pevekin pikkukaupunkiin Venäjän Kaukoitään.
Venäjän ydinteollisuuden uusi ylpeys, Akademik Lomonosov -alus on joka suhteessa harvinainen laitos. Ulkonäöltään ja kooltaan se vastaa karkeasti Ruotsin-laivaa. Pituutta on 144 metriä ja leveyttä 30 metriä. Laiva se ei kuitenkaan varsinaisesti ole.
– Se on ehkä maailman ainoa teolliseen käyttöön tehty ydinvoimalaitos joka on lautalla, kuvailee Säteilyturvakeskuksen projektipäällikkö Kim Söderling.
– Se ei ole laiva, siinä ei ole omaa moottoria eikä köliä. Alus hinataan saattueessa paikalleen Pevekiin.
Moottorin sijaan aluksessa on jotain aivan muuta: Oma ydinvoimala, joka tuottaa 70 megawatin tehon. Se ei ole kovin paljon, jos vertaa vaikkapa Olkiluotoon, jonka yksikin reaktori tuottaa liki 900 megawatin tehot. Silti uiva ydinvoimala on merkittävä avaus Venäjän ydinteknologiasektorille. Teknologia mahdollistaa mm. rakentamisen siellä missä se on kätevintä ja energian käytön jossain toisaalla.
Akademik Lomonosov on rakennettu Pietarissa.
– Tämä on helppo, ehkä jopa turvallisin tapa tuottaa energiaa, silloin kun ei tarvitse rakentaa huonoissa olosuhteissa vaan voidaan rakentaa hallitusti ja testata hallitusti ja kuljettaa sitten valmis paketti Siperiaan, Söderling toteaa.
Hän uskoo että yksi motiivi onkin konseptin monistaminen ulkomaankauppaan.
– Kyllä tämä sellainen konsepti on, jota venäläiset haluavat myydä kehittyviin maihin joissa on energiasta pula. Kiina ja Intia on ollut jossain lehtijutuissa esillä, Söderling toteaa.
Monet ympäristöjärjestöt ovat olleet hankkeesta huolissaan ja kyseenalaistaneet aluksen kestävyyden mm. luonnonmullistusten ja terrori-iskujen kannalta. Alusta on ehditty tituleerata mm. "Titaniciksi jossa on ydinreaktori" ja "Tshernobyliksi jäällä".
Söderling pitää kritiikkiä yliampuvana.
– Teknisesti tämä alus ei juurikaan eroa ydinsukellusveneistä tai -jäänmurtajista joita on jo olemassa. Terrori-iskunkin kannalta on hyvä muistaa että Pevek on hyvin kaukana Venäjän Kaukoidässä. Mutta saahan tällaisista nimityksistä toki näyttävät otsikot, Söderling hymähtää.
Suomi kuten muutkin Pohjoismaat seuraavat tiiviisti lähialueiden ydintekniikan muutoksia. Erityisen tarkassa syynissä ovat lähimmät ulkomaiset ydinvoimalat Sosnovyi Bor Leningradin alueella sekä Kuolan niemimaan ydinvoimala. Kuolan niemimaan voimala on korkeintaan keskikokoinen, Sosnovyi Bor sen sijaan yksi Venäjän suurimmista.
Myös Akademik Lomonosov -aluksen matkaa on seurattu tarkasti. Säteilyturvakeskuksen asiantuntijat ovatkin käyneet muutama viikko sitten tutustumassa alukseen Murmanskissa. Vaikutelma oli myönteinen.
– Kävimme Rosenergoatomin kutsumina paikalla, mukana oli Ruotsin, Norjan ja Suomen edustajia. Siistiltä se näytti, pinnat näyttivät hyvin puhtailta. Turbiinisalissa käytiin, reaktorisaliin ei päästy koska se oli jo kontaminoitunut koekäytön aikana. Mutta kaikkiaan ihan hyvän näköinen, Söderling arvioi.
Venäjä on tiedottanut hankkeestaan varsin avoimesti.
– Ensimmäiset lehtileikkeet minulla on tästä asiasta vuodelta 2002, jolloin he kertoivat että alkavat tällaista suunnitella, eli aika kauan tämä on ollut vireillä, Söderling toteaa.