45 minuuttia-ohjelma sai käsiinsä Ulkoministeriön muistion, joka paljasti, miten tylysti Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinski on arvioinut suomalais-ugrilaisten kansojen asemaa.
Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin avajaisissa syyskuussa Unkarin Siófokissa puhunut Medinski aiheutti hämmennystä yleisössään teilaamalla suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistyön venäläisvastaiseksi liikehdinnäksi.
Ministerin mukaan suomalais-ugrilainen maailma on ymmärrettävä erottamattomaksi osaksi venäläistä maailmaa.
– Venäjä on suomalais-ugrilaisten kansojen sydän eikä Venäjä aio toistaa Euroopan monikulttuurisuuden virheitä, latasi kulttuuriministeri Vladimir Medinski juhlapuheessaan.
Kremlin entisten virkamiesten johtama uutistoimisto Regnum tuki kongressiuutisoinnissaan kulttuuriministerin ajatuksia. Uutistoimiston mukaan suomalais-ugrilaisten kansojen kesken ei ole aitoa yhteisyyden tunnetta, vaan kansainvälinen yhteistyöfoorumi on synnytetty Venäjän sisäisiin asioihin sekaantumiseksi ja venäläisten kulttuurisen yhtenäisyyden romuttamiseksi.
Karjala ei kaipaa kielipesiä
Erityisen painokkaasti Medinski ruoti Suomea ja suomalaista kulttuuria. Ministerin mukaan suomen kieli ja suomalainen kulttuuri ovat säilyneet ainoastaan autonomian ajan ansiosta. Medinski tähdensi muun muassa, että suomalainen kielitieteilijä M. A. Castren oli venäläinen oppinut, jolla oli suomalainen ja ruotsalainen alkuperä.
Suomen kulttuurirahaston tukemiin suomen kielen elvytysprojekteihin eli kielipesiin venäläisministeri suhtautui nuivasti. Niitä ei hänen mukaansa tarvita, koska vähemmistökieliä ei ole syytä opettaa pakottamalla.