Venäjällä toimineet länsimaiset yritykset joutuivat hyvin hankalaan välikäteen, kun Venäjä aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainassa. Sekä Venäjälle jääminen että sieltä lähteminen olivat huonoja vaihtoehtoja.
Ensinnäkin Venäjälle jääminen on vääjäämättä mainehaitta ainakin lännessä.
– Jos taas ulkomaalaiset yritykset lähtevät Venäjältä – varsinkin, jos ne poistuvat kiireessä – ne voivat menettää (taloudellisesti) paljon, kertoo Venäjään erikoistunut ekonomisti Julien Vercueil uutistoimisto AFP:lle.
Osa länsimaisista yrityksistä onkin pyrkinyt hämärtämään sitä, että niiden liiketoiminta Venäjällä jatkuu, sanoo yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston professori Jeffrey Sonnenfeld.
– Älykkäät asianajajat ja pr-konsultit yrittivät luoda strategisen savuverhon (Venäjän-toiminnoille).
Jotta tuo ei onnistuisi, Sonnenfeld perusti tietokannan, johon tutkijaverkosto päivittää tietoja Venäjällä toimivista ulkomaisista yrityksistä. Yritysten juristit ovat uhanneet ja yrittäneet viedä tietokantaa kokoavan verkoston oikeuteen.
– Mikään näistä yrityksistä ei ole onnistunut, Sonnenfeld painottaa.
Toinen piikki Venäjälle jääneiden yritysten lihassa on Leave Russia -sivusto, jonka perustivat ukrainalaiset aktivistit viime vuoden maaliskuussa.
Sivusto toimii nykyisin yhteistyössä Kiovan kauppakorkeakoulun (KSE) kanssa. Hanke hyödyntää yritysten talousasiakirjoja arvioidessaan, missä määrin ne käyvät kauppaa Venäjän kanssa.
Lue myös: Kolme uutta suomalaisyritystä Yhdysvaltojen mustalle listalle – vantaalaisyritys viimeisin lisäys
Jääminen ei estä takavarikkoja
Yalen yliopiston mukaan Venäjällä toimii edelleen noin sata yritystä johtavista G7-teollisuusmaista. Firmat ovat perustelleet tätä esimerkiksi väittämällä, että näin ne turvaavat työntekijöidensä toimeentulon ja estävät liiketoimintansa joutumisen venäläisten viranomaisten käsiin.