Venäjällä toimii yhä lukuisia kansainvälisiä yrityksiä – osa pyrkinyt hämärtämään rooliaan

Ensinnäkin Venäjälle jääminen on vääjäämättä mainehaitta ainakin lännessä.

– Jos taas ulkomaalaiset yritykset lähtevät Venäjältä – varsinkin, jos ne poistuvat kiireessä – ne voivat menettää (taloudellisesti) paljon, kertoo Venäjään erikoistunut ekonomisti Julien Vercueil uutistoimisto AFP:lle.

Osa länsimaisista yrityksistä onkin pyrkinyt hämärtämään sitä, että niiden liiketoiminta Venäjällä jatkuu, sanoo yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston professori Jeffrey Sonnenfeld.

– Älykkäät asianajajat ja pr-konsultit yrittivät luoda strategisen savuverhon (Venäjän-toiminnoille).

Jotta tuo ei onnistuisi, Sonnenfeld perusti tietokannan, johon tutkijaverkosto päivittää tietoja Venäjällä toimivista ulkomaisista yrityksistä. Yritysten juristit ovat uhanneet ja yrittäneet viedä tietokantaa kokoavan verkoston oikeuteen.

– Mikään näistä yrityksistä ei ole onnistunut, Sonnenfeld painottaa.

Toinen piikki Venäjälle jääneiden yritysten lihassa on Leave Russia -sivusto, jonka perustivat ukrainalaiset aktivistit viime vuoden maaliskuussa. 

Sivusto toimii nykyisin yhteistyössä Kiovan kauppakorkeakoulun (KSE) kanssa. Hanke hyödyntää yritysten talousasiakirjoja arvioidessaan, missä määrin ne käyvät kauppaa Venäjän kanssa.

Lue myös: Kolme uutta suomalaisyritystä Yhdysvaltojen mustalle listalle – vantaalaisyritys viimeisin lisäys

Jääminen ei estä takavarikkoja

Yalen yliopiston mukaan Venäjällä toimii edelleen noin sata yritystä johtavista G7-teollisuusmaista. Firmat ovat perustelleet tätä esimerkiksi väittämällä, että näin ne turvaavat työntekijöidensä toimeentulon ja estävät liiketoimintansa joutumisen venäläisten viranomaisten käsiin.

Väitteet eivät ole vakuuttaneet.

– Nämä yritykset selittävät jäävänsä maahan humanitaarisista syistä. Se on kyyninen valhe, Sonnenfeld tyrmää.

Pysyminen Venäjällä ei myöskään suojaa yrityksiä takavarikoilta.

– On vaarallista jäädä, kun oikeudellista ympäristöä leimaa nyt avoimesti mielivaltaisuus. Valtio saalistaa ulkomaisten etujen kustannuksella, Vercueil sanoo.

Asetuksen mukaan Venäjä voi "väliaikaisesti ottaa hallintaansa" yrityksen, joka on tullut Venäjän epäystävällisinä pitämistä maista.

Viime kuukausina tämän ovat kokeneet esimerkiksi tanskalainen panimoyhtiö Carlsberg ja ranskalainen elintarvikejätti Danone. Venäjän valtio yllätti ottamalla hallintaansa niiden omaisuuden maassa heinäkuussa.

Vastaavalla tavalla kävi suomalaiselle energiayhtiö Fortumille, jonka Venäjä-omistukset siirtyivät presidentin asetuksella Venäjän hallintaan huhtikuussa. Yhtiö arvioi, että sen Venäjän-taival maksoi noin kaksi miljardia euroa.

Lue myös: Yllättävä tulos: Näin Ukrainan sota vaikutti suomalaisyritysten Venäjän-kauppaan

Lähtökin käy kalliiksi

Epävarma tilanne ja mainehaitta ovat yhdistelmä, joka näyttää purevan ulkomaisiin firmoihin.

– Länsimaisten yritysten toiminta vähenee edelleen Venäjän alueella, Vercueil kertoo.

Venäjän-toimintojen alasajo on kiistatta tullut kalliiksi monelle länsiyritykselle.

Tätä selvittääkseen talouslehti Financial Times tutki 600 eurooppalaisen monikansallisen yrityksen tilinpäätöksiä. Ilmeni, että yritykset ovat menettäneet yhteensä vähintään sata miljardia euroa Venäjän-toimintojen myynnin, sulkemisen tai vähentämisen takia.

Esimerkiksi ranskalainen autonvalmistaja Renault kärsi 2,2 miljardin euron tappiot vetäytyessään toissa keväänä Venäjältä, joka oli yksi sen päämarkkinoista. Eniten ovat kuitenkin menettäneet suuret öljy-yhtiöt. Brittiläisen öljyjätti BP:n lasketaan menettäneen jopa 22 miljardia euroa.

Piinalliseksi Venäjälle jäämisen on tehnyt länsiyrityksille etenkin yksi mies. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on pitänyt esillä ulkomaisten yritysten roolia Venäjällä. Hän on syyttänyt kansainvälisiä yrityksiä Venäjän sodan rahoittamisesta.

Lue myös: Kysely: Vain neljällä prosentilla suomalaisista vientiyrityksistä enää liiketoimintaa Venäjällä