Venäjä tuhosi suomalaisille rakkaan historiallisen kartanon – tutkijalta täystyrmäys ratkaisulle: "Maailmanpankki antoi rahaa kunnostamiseen"

Uutisarkisto: Monreposin kunnostaminen aloitettiin Viipurissa 1:32
Monrepos-puistoa alettiin remontoida suomalaisrahalla vuonna 1991. Videolla Kymmenen uutisten juttu aiheesta 12.7.1991.

Viipurissa sijaitsevan historiallisesti arvokkaan Monrepos-puiston päärakennuksen purkaminen sekä puiston niin sanottu uudistaminen saa täystyrmäyksen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin ja historian dosentilta Eeva Ruoffilta.

Ruoff on ihastellut lukuisia kertoja Monrepos-puistoa yhdessä Aalto-yliopiston edeltäjän TTK:n opiskelijoiden kanssa. Ruoff on kuulunut komiteaan, jonka tehtävänä on ollut arvioida Unescon maailmanperintöluetteloon otettavia kohteita, joten dosentilta löytyy taustaa arvioida puiston ja sen päärakennuksen uusimista.

Ruoff vaikuttaa melkeinpä vihaiselta, kun kysyn häneltä remontoinnista.

– Maailmanpankki on antanut rahaa Monrepos-puiston kunnostamiseen kaikkien pykälien mukaan mutta varsinaiset asiantuntijat loistavat poissaolollaan, Ruoff sanoo.

"He haluavat uutta ja mahtavaa"

Maailmanpankki on myöntänyt Venäjälle lainaa sata miljoonaa dollaria erilaisiin kulttuurihistoriallisesti tärkeisiin restaurointikohteisiin. Osa rahoista on kanavoitu Monrepos-puiston kunnostamiseen.

– Suomesta olisi riittänyt puiston suunnitteluun useita hyviä asiantuntijoita mutta heitä ei ole haluttu käyttää, Ruoff sanoo.

– Venäläisillä on valitettavasti edelleen sellainen itäbokkimainen ajattelu vallalla, että rakennetaan uutta ja mahtavaa, Ruoff sanoo.

Ruoffin mukaan nyt purettu Monrepos-puiston päärakennus ei ole enää sama rakennus, kun tilalle rakennetaan tulevaisuudessa uudistettu talo. Venäläisten mukaan tarkoitus on käyttää myös vanhoja hirsiä kunnostuksessa.

– Uudisrakennukseen tulee eri materiaalit ja eri värit kuin mitä siinä on aiemmin ollut, Ruoff sanoo.

"Projektissa ei kunnioiteta vanhaa"

Hänen mukaansa koko puiston niin sanottu palauttamishanke on virhe, koska projektissa ei kunnioiteta vanhaa.

– He haluavat puistoon leveät, autoille kelvolliset tiet. Rakentavat uutta ja mahtavaa. Niin siellä ajatellaan.

Ruoffin mukaan puisto on kadonnut ainakin sellaisena kuin mihin suomalaiset ovat tottuneet.

– Puistosta tulee tyypillinen venäläinen matkailukohde. Eivät suomalaiset sinne enää uudistusten jälkeen halua mennä, koska siellä on niin vähän vanhaa henkeä jäljellä.

Ruoffin mukaan vanha päärakennus oltaisiin voitu uusia ilman, että talo piti purkaa.

Puisto on historiallisesti merkittävä

Monrepos-puisto on perustettu jo 1760-luvulla, kun Viipurin linnan ylikommendantti Pjotr Stupishin halusi itselleen linnaa mukavamman asunnon. Stupishin rakennutti päärakennuksen ympärille englantilaistyyppisen puiston.

Neuvostoliiton vallattua Viipurin puisto siirtyi armeijan henkilökunnan käyttöön. Sittemmin alueella toimi päiväkoti ja lapsille suunnattu leikkipuisto.

Monrepos-puiston varsinainen kunnostus aloitettiin kaksi vuotta sitten Venäjän ja maailmanpankin rahoilla. Jo tätä ennen puistoa on pienimuotoisesti kunnostettu myös suomalaisten voimin.

Satatuhatta vastusti puiston hakkuita

Puiston tuore restaurointi on ollut koko ajan paikallisen kritiikin kohteena. Noin satatuhatta ihmistä allekirjoitti adressin, jossa vastustettiin puiston liialliseksi koettuja hakkuita.

Noin 160-hehtaarin puistosta on kaadettu pari tuhatta puuta kunnostuksen yhteydessä. 

Myös pietarilainen rakennuksien suojeluun keskittynyt nettijulkaisu on pöyristynyt Monresposin puiston restauroinnista.

– Puuarkkitehtuurin arvokkain monumentti, Monrepos-puiston pääkartano on purettu kokonaan. Hieman aiemmin myös kirjasto-siipi purettiin barbaarisesti, lehti kirjoittaa.

Venäläislehti kuvailee puiston remontoinnin olevan skandaalimaista, koska puiston "palauttamishanke" merkitsee puiden liiallista kaatamista, muistomerkkien poistamista ja täysin uusia esineitä.

– Pääkartano purettiin sillä tekosyylllä, että vaurioituneet rakenteet korvataan mutta kartano rakennettaan uudelleen pääasiassa uudesta puusta.

– Tarina aidosta, erinomaisesta muistomerkistä päättyi traagisesti silmiemme edessä elokuussa 2019, lehti päättää tekstinsä.  

Lue myös:

    Uusimmat