Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mukaan Suomen tulee pitää nyt huoli siitä, ettei se aseta rajoituksia tai ehtoja jo hyväksytylle Nato-jäsenyydelleen. Venäjä pyrkii heikentämään Suomen vasta lunastamaa roolia sotilasliitossa.
Venäjän informaatiokampanja Suomea vastaan näyttää ottaneen uusia kierroksia viime aikoina. Suomesta on maalattu erikoista kuvaa niin valtionomisteisessa televisiossa kuin sosiaalisessa mediassakin. Samanaikaisesti Suomen ja Venäjän suhde on heikoimmillaan sitten kylmän sodan päättymisen.
– Suomesta maalataan nyt viholliskuvaa, sanoo Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen.
Aiemmin tällä viikolla Venäjän entinen presidentti ja nykyinen turvallisuusneuvoston puheenjohtaja Dmitri Medvedev julkisti Suomen Nato-jäsenyyttä ilkkuvan päivityksen X-palvelussa, eli entisessä Twitterissä. Päivitys oli kohdistettu suomalaisyleisölle, sillä se oli kirjoitettu suomeksi.
Lue myös: Dmitry Medvedev julkaisi suomenkielisen meemin
Jukka Savolainen pitää kaikenlaisia turvallisuuteen ja Natoon liittyviä nostoja tällä hetkellä Venäjän yrityksinä vielä vaikuttaa Suomen Nato-jäsenyyden malliin tulevaisuudessa, vaikka Suomen jäsenyys onkin jo hyväksytty sotilasliitossa.
– Venäjä pyrkii rajoittamaan Suomen hyödyllisyyttä Natolle. Suomen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että olemme maksimaalisen hyödyllisiä Natolle. Näin syntyy pidäkettä Venäjän seuraaviin suunnitelmiin, Savolainen sanoo.
Käytännössä siis Suomen ei tulisi vaatia reunaehtoja Nato-jäsenyyteensä tai asettua poikkiteloin Naton toiveiden edessä.
Venäjä esittää omaa totuuttaan kanavillaan – samalla potkii ulkomaalaiset silmät ja korvat pois maasta
Venäjän televisiokanavilla puolestaan on kerrottu väitteitä, joiden mukaan Suomen suojelupoliisi olisi harjoittanut venäläisdiplomaatteihin kohdistuvaa vakoilu- ja värväystoimintaa. Uutisten mukaan Supo olisi yrittänyt värvätä venäjää puhuvia työntekijöitä tiedonantajikseen esimerkiksi kampaamoissa ja koirahoitoloissa Helsingissä. Suomessa asiasta uutisoi muun muassa Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat.
Yksi vaikuttamisen keino on ollut myös tiedonvälityksen rajoittaminen. Viimeisimmäksi suomalaisen Hufvudstadsbladetin ja ruotsalaisen Dagens Nyheterin Venäjän-kirjeenvaihtajalta Anna-Lena Laurénilta evättiin pääsy takaisin Venäjälle. Venäjä ei enää uusinut media-akkreditointia, minkä vuoksi toimittaja ei voinut palata kesälomaltaan Suomesta takaisin Venäjälle.
Ennen sotaa akkreditoinnit olivat voimassa vuoden kerrallaan, mutta nyt enää kolme kuukautta. Myös Ilta-Sanomien Venäjän erikoistoimittajan Arja Paanasen akkreditointi jätettiin uusimatta alkuvuodesta.
– Venäjällä valmistaudutaan nyt estämään tiedonkulku maasta ulos ja sisään. Näinhän diktatuurit tekevät, kun pyrkivät tiukentamaan otettaan kansasta, Jukka Savolainen toteaa.
Myös Suomen ja Venäjän diplomaattiset suhteet ovat hankalat. Venäjä ilmoitti aiemmin kesällä sulkevansa Suomen pääkonsulaatin Pietarissa, minkä vuoksi toiminta siellä lakkaa syyskuun alussa. Vastatoimena Suomi sulkee Venäjän Turun-konsulaatin. ¨