Velkaantuneiden takuusäätiöstä hyviä tuloksia

Takuu-Säätiö on myöntänyt takauksia ylivelkaantuneille ja heidän takaajilleen jo yli 210 miljoonaa markkaa. Takaushakemusten määrä on kasvanut vuosittain ja nykyisin niitä tulee noin tuhat vuodessa. Takauksen saaneet velalliset ovat hoitaneet velkojaan hyvin.

Kaikkiaan takauksia on myönnetty 2690 hakijalle. Noin 90 prosentilla velallisista ei ole ollut vaikeuksia selvityä veloistaan takausjärjestelyn jälkeen. Taattuja luottoja on lyhennetty jo yli 50 miljoonaa markkaa ja Takuu-Säätiö on joutunut harvoin maksumieheksi. Tähän mennessä Takuu-Säätiön luottotappiot ovat jääneet vain noin kahteen prosenttiin myönnetyistä takauksista.

Eniten Takuu-Säätiön VeRa-takauksia ovat saaneet toisten velkojen maksajiksi joutuneet takaajat. Näitä on takauksen saaneista yli 17 prosenttia. Lähes yhtä usein takauksen saaneen ylivelkaantumisen syynä on ollut avioero. Työttömyys ja kulutusluotot ovat sysänneet velkakierteeseen noin 12 prosenttia takauksen saajista. Takuu-Säätiön toiminnanjohtajan Leena Veikkolan mukaan takausten kustannukset ovat jääneet selvästi pienemmiksi kuin käräjäoikeudesta haettujen velkajärjestelyjen kustannukset. Takuu-Säätiön takaustoimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Toissa kesänä Takuu-Säätiö laajensi toimintaansa ja ryhtyi takaamaan sosiaaliluottoja vakuuksia vailla oleville ihmisille, jotka muutoin joutuisivat turvautumaan esimerkiksi huippukorkoisiin luottotileihin. Tähän mennessä näitä SoLu-hakemuksia on tullut yli 600. Hämmästyttävänä Veikkola pitää sitä, että moni suomalainen joutuu hakemaan luottoa selviytyäkseen terveydenhuollon menoista.
-Tuntuu uskomattomalta, että eläkkeellä oleva henkilö joutuu turvautumaan lainaan saadakseen silmälasit tai hammasproteesin, sanoo Veikkola.

Kovin löyhäkätisesti SoLu-luottojakaan ei jaeta. Ensin selvitetään, voisiko hakija saada esimerkiksi hammashoitonsa julkisen terveydenhuollon kautta tai toimeentulotukivaroista. Kuntien toimeentulotuen myöntämisperiaatteet vaihtelevat kuitenkin melkoisesti, sanoo Veikkola.

Luottoa otetaan nyt liiankin rohkeasti

Tilastoluvut kertovat, että suomalaiset ovat kovaa vauhtia velkaantumassa uudelleen jo ennen kuin lamavuosien ylivelkaantuneet on nostettu kuiville. Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksessa arvioidaan kotitalouksien velkaantumisasteen nousevan 62 prosenttiin. Asuntoluottokanta on paisunut 16 prosenttia.

Erityisesti huolta kannetaan nuorista ylivelkaantuneista, jotka ovat sotkeneet raha-asiansa kulutusluotoilla ja maksamattomilla kännykkälaskuilla. Suomen Asiakastiedon mukaan joka kymmenennellä alle 30-vuotiaalla on luottohäiriömerkintä.
-On selkeästi nähtävissä, että esimerkiksi käteisen rahan muuttuminen sähköiseen muotoon voi hämärtää käsitystä omasta maksukyvystä, sanoo Veikkola.

Velkavastuu ei enää elinikäinen taakka?

Myös oikeusministeri Johannes Koskisen mielestä kansalaisten hallitsemattoman kulutuksen aiheuttamaan velkaantumiseen on varauduttava edelleen. Hänen mukaansa luottoyhteiskunnassa tulee velkaongelmia esiintymään aina. Koskinen on havainnut, että yhä uusia ihmisiä, etenkin nuoria, ajautuu taloudelliseen ahdinkoon. Nyt otetaan hämmästyttävän suuria asuntovelkoja ja moni saattaa myös jäädä uusien kulutustottumustensa loukkuun.

Lipposen hallitusohjelmaan kuuluva velkaneuvonnan lakisäätäistäminen tuleekin tarpeeseen. Koskisen tavoitteena on saada lakiesitys eduskunnalle vuoden vaihteen tienoilla, jotta asia saataisiin kuntoon uuden vuosituhannen alkaessa. Vielä toistaiseksi velkaneuvonta perustuu vapaaehtoisuuteen ja aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta.

Koskinen näkee velkaneuvonnan järkevänä sijoituksena, vaikkakaan ei vastauksena kaikkiin velkaantumiseen liittyviin ongelmiin. Tänä syksynä oikeusministeriössä aloitetaan velan vanhentumista koskevan lainsäädännön uudistaminen. Nykyinen laki on itse niin vanhentunut, että sitä on lähes mahdoton lukea, toteaa Koskinen. Uudistustyön yhteydessä voidaan pohtia, voidaanko velan vanhentumista käyttää keinona lopettaa elinikäinen velkavastuu.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat