Velkaantuneet valtiot ovat ajautuneet ahdinkoon eri syistä. Taustalla on niin infrastruktuurin kehitystä kuin huonoa hallintoakin.
Kun Keniassa alkoivat hallituksen vastaiset mielenosoitukset kesäkuussa veronkorotusesityksen vuoksi, Kenian presidentti William Ruto kertoi maan ottavan lisää velkaa pitääkseen hallinnon käynnissä. Aiemmin oli kerrottu korotusten olevan välttämättömiä maan valtavan julkisen velan vuoksi.
Vaikka Kenia on yksi Itä-Afrikan nopeimmin kasvavista talouksista, yli kolmasosa sen lähes 60 miljoonasta kansalaisesta elää köyhyydessä. Kehittyviä maita ja niiden talouksia seuraavan CEIC Datan mukaan maalla oli tämän vuoden maaliskuussa noin 79 miljardia dollaria eli noin 73 miljoonaa euroa julkista velkaa, mikä on noin 70 prosenttia suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.
Kenia ei ole Saharan eteläpuolisen alueen Afrikan maista yksin valtavan velkaongelman kanssa. Ulkoministeriön kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön johtava asiantuntija Riikka Laatu kertoo, että alueen maiden velkatilanne on huonontunut selkeästi viimeisten 15 vuoden aikana.
– Vuosituhannen vaihteessa monilla näistä maista oli huono velkatilanne. Silloin tehtiin aloite, jolla suurin osa näiden maiden veloista annettiin anteeksi.
Pariisin klubi, johon Suomikin kuuluu muiden länsimaiden tavoin, antoi suuren osan näistä veloista anteeksi. Tuolloin järjesteltiin maksatuksia ja annettiin paljon anteeksi myös kehityspankeille olevia velkoja, joita sitten länsimaat maksavat.
– Suomella on vielä maksuja seuraaviksi 20 vuodeksi näistä velkahelpotuksista.
