– Kiovassa tehtiin Yhdysvaltain tuella vallankaappaus ja laillisesti valittu johto joutui poistumaan maasta. Uusi hallitus kielsi venäjän kielen käytön ja lähti hakemaan Nato-jäsenyyttä. Venäläiset olivat jo vuosia sanoneet amerikkalaisille, että jos Ukrainaa pyritään viemään Natoon, he joutuvat ottamaan haltuunsa Krimin, Väyrynen sanoi.

– Tämä on nähty mediassa kovin yksipuolisesti. Se johti tragediaan Ukrainassa, Väyrynen jatkaa.

Väyrynen totesi myös Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Henry Kissingerin todenneen, että Ukrainan olisi pitänyt pysyä puolueettomana maana.

Kriisin puhjettua Väyrysen Facebook-sivuilla konkaripoliitikko piti tapausta Ukrainan sisäisenä ongelmana. Nyt Väyrynen sanoo, että ilmaisussa oiottiin mutkia.

– Ukrainaan syntyi Venäjän ja länsimaiden välinen geopoliittinen ongelma. Kyllä länsimaat omilla toimillaan vaikuttivat siihen että kriisi syntyi: Naton laajenemispyrkimys, Euuroopan itäisen kumppanuuden ohjelma, johon neuvoteltiin assosiaatiosopimus Ukrainan kanssa. Sehän oli se, joka muodollisesti rikkoi rauhan.

Presidenttinä Väyrynen penäisi Suomelta aktiivisemmin ratkaisuja Ukrainan jäätyneeseen kriisiin.

– Yksi olisi tarjota Ukrainalle perustuslakiasiantuntemusta, jotta maa saisi uuden perustuslain ja  Minskin rauhansopimusneuvotteluissa päästäisiin eteenpäin.

"Venäjä-uhkakuvaajilla Nato mielessä"

Väyrysen mukaan Venäjästä liioitellaan Suomessa muutenkin kielteisiä tulevaisuuden kuvia. Suomen pitäisi EU:ssa hakeutua sellaisten maiden seuraan, jotka haluavatkin lieventää Venäjän pakotteita.

– Venäjällä on valtavat luonnonvarat ja lahjakas hyvin koulutettu väestö. Nyt kun länsimaat ovat antaneet Venäjälle pakotteita, maa on hakeutunut tiiviimpään yhteistyöhön esimerkiksi Kiinan kanssa, joka on teknologisessa kehityksessä monessa suhteessa länsimaiden edellä.

Väyrysen mielestä uhkakuvien esittelijöillä on vain tavoitteena Suomen liittyminen Natoon sekä Euroopan liittovaltiopolitiikan edistäminen.

– Suurin osa suomalaisista ei hyväksy Suomen siirtymistä kohti federalistista liittovaltiota.

Väyrynen ei ajaisi silti Suomen eroa Euroopan unionista, mutta rahaliiton kanssa tilanne onkin toinen. Valtamedia on Väyrysen mukaan luonut liian ruusuisia mielikuvia euron autuudesta. 

– Suomessa oli 10 vuoden taantuma, kansantalous on pienempi kuin 10 vuotta sitten. Ruotsissa (ei euromaa) talous on samalla kasvanut neljänneksellä.