Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ei aio osallistua vuoden 2019 eduskuntavaaleihin, jos hän ei pääse ehdolle tammikuun presidentinvaaleihin.
Väyrysen mukaan hänen poliittinen uransa loppuisi, jos hän ei saa kannattajakortteja kerätyksi presidentinvaaleja varten. Hän kuitenkin jättää auki paluunsa eduskuntaan tälle kaudelle, jos ei ole ehdolla presidentinvaaleissa.
Väyrysen mukaan kannattajakorttien kerääminen on piristynyt. Hän sanoo, että kasassa on yli 10 000 korttia, kun 20 000 korttia vaaditaan ehdokkuuteen.
Poliittinen ura vertaansa vailla
Väyrysen, 71, poliittinen ura on vertaansa vailla. Hänet valittiin keskustan listoilta eduskuntaan 23-vuotiaana vuonna 1970. Kaksi vuotta myöhemmin hän nousi puolueen varapuheenjohtajistoon ja loppuvuonna 1975 Väyrysestä tuli 29-vuotiaana opetusministeri Martti Miettusen hätätilahallitukseen.
Väyrynen on toiminut Suomen ulkoministerinä neljään otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 1977. Vuonna 1980 hän syrjäytti Johannes Virolaisen keskustapuolueen johdossa.
Keskustan vaalivoitosta huolimatta Väyrynen jäi ilman pääministeripaikkaa vuonna 1987. Vuonna 1995 Väyrynen valittiin europarlamenttiin. Kotimaan politiikkaan hän palasi toden teolla Matti Vanhasen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi vuonna 2007. Vuonna 2014 edessä oli paluu europarlamenttiin.
Keskustan kunniapuheenjohtaja on ollut presidenttiehdokkaana aiemmin kolmesti: Vuosina 1988, 1994 ja 2012, jolloin hän jäi täpärästi toiselta kierrokselta.
Pääministeri keskustan politiikasta suivaantuneena Väyrynen perusti oman kansalaispuolueen ja katkaisi välinsä emopuolueeseensa.