Kolarilaiset ovat uuden äärellä. Aiemmin kunnassa on ollut maahanmuuttajia vain muutamia perheitä rajanaapureista tai Euroopasta. Nyt Suomen pohjoisin vastaanottokeskus on täynnä turvapaikanhakijoita. Mutta miten nuoriso suhtautuu ilmiöön?
Vastaanottokeskuksen tulo paikkakunnalle aiheutti paljon puhetta nuorten keskuudessa niin koulussa kuin nuorisotilalla.
– Puheissa näkyi paljolti vanhempien ja aikuisten asenteet maahanmuuttotilannetta kohtaan. Nuorten epätietoisuus tilanteesta aiheutti alkuun enemmälti negatiivista keskustelua, mutta viimeisten viikkojen ja vastaanottokeskukseen saapuneiden turvapaikanhakijoiden myötä keskustelu on muuttunut myönteisempään ja avoimempaan suuntaan, arvioi tilannetta nuoriso-ohjaaja Sanna Palovaara ja etsivä nuorisotyöntekijä Johanna Pasma.
Nuorten mielipiteet vaihtelevat yhtä lailla kuin varttuneempienkin.
– Osa nuorista vastustaa turvapaikanhakijoita, osa ei osaa ottaa asiaan kantaa ja osa ymmärtää turvapaikanhakijoiden tilanteen ja syyt tuloon, kertovat Pasma ja Palovaara.
Nuoret imevät vanhempiensa asenteita
Lappeenrannan Konnunsuolla majailee viitisensataa turvapaikanhakijaa, kerrotaan kaupungin nuorisotoimesta. Saman kaupungin Joutsenoon on avautumassa reilun sadan hengen kokoinen uusille tulijoille tarkoitettu perhekoti. Lisäksi Joutsenon Opistolle on majoitettu kolmetoista nuorta, jotka tulivat maahan ilman perheitään.
Joutsenossa on havaittu sama, mikä Kolarissakin – nuoret imevät vanhempiensa asenteita.
– Ennen Joutsenon Opistolle saapuneita nuoria ilmapiiri nuorten ja myös aikuisten keskuudessa oli mielestäni kääntymässä jopa rasistiseen suuntaan. Jopa nuoret, joilta en sellaisia kommentteja olisi odottanut, rupesivat puhumaan neekereistä, ja negatiivisia kommentteja turvapaikanhakijoista, kertoo Joutsenon Rientolan nuoriso-ohjaaja Sami Kolehmainen.
– Selvästi keskusteluista tuli ilmi median toitottama pakolaisten suuri määrä ja uhkakuvien ja turvallisuusriskien maalailu. Samoin tuntui, että nuoret suurelta osin puhuivat vanhempiensa suulla ja kotona kuultuja kommentteja, jatkaa Kolehmainen.
Pelot haihtuivat
Kokemäellä alku oli hankala.
– Nuoret ovat suhtautuneet vastaanottokeskuksiin pelokkaasti ja epäilevästi. Joukosta löytyy paljon myös neutraalisti ja hyvin mielin asian ottavia. Vanhemmat nuoret ovat epäileväisempiä kuin nuoremmat nuoret. Kohinaa riitti pari viikkoa. Kohinan aikana tilanne oli pelonsekainen ja vastustava, mutta nyt tilanne on neutralisoitunut, kertoo etsivä nuorisotyöntekijä Tiia Laine Kokemäeltä.
Laine näkee, että rauhaa lisää se, että Kokemäen tulijoista merkittävä joukko ei ole nuoria.
– Tulijoiden ikäjaukauma helpottaa tilannetta. Jos tänne saapuisi paljon teinejä, tilanne voisi olla eri, koska silloin se vaikuttaisi heidän elinpiiriinsä enemmän, sanoo Laine.
Huhumylly kuohahti
Kauhavalla entisen Lentosotakoulun alueella odottaa turvapaikkahakemuksensa käsittelyä yhteensä reilut 350 ihmistä, kerrotaan alueen nuorisotoimesta. Aluksi kannettiin huolta tulevasta.
– Kun huhut vastaanottokeskuksen perustamisesta lähtivät liikkeelle, oli selvästi havaittavissa nuorten keskuudessa huolta tulevaisuudesta – onko ulkona enää turvallista? Pohdinta perustui sosiaalisessa mediassa ja viestintävälineissä liikkuviin huhuihin sekä kuulopuheisiin. Alkuhämmennyksen ja vastaanottokeskuksen avaamisen jälkeen tilanne on rauhoittunut, kertoo Kauhavan alueen etsivä nuorisotyöntekijä Margit Kontola.
– Nyt enemmänkin puheissa on sitä, miten vastaanottokeskuksen lapset pärjäävät, onko heillä vaatteita.
Ylipäätänsä vastaanottokeskuskuntien nuoret näyttävät ottavan tilanteen melko rauhallisesti. Näin myös Tervolassa.
– Näkemystemme mukaan kunnan nuorten suhtautuminen vastaanottokeskukseen on ollut neutraali. Ainakaan tällä hetkellä ei ole merkkejä suuremmista "purkauksista" nuorten keskuudessa, tiivistää Satu Karvonen, etsivä nuorisotyöntekijä Tervolasta.
– Tietoisuuteen ei ole tullut negatiivisia purkauksia. Keskuksen tulo ei sinällään ole vaikuttanut ilmapiiriin, sillä Kuusamo elää matkailusta ja paikkakunnalla on paljon myös maahanmuuttajia muista maista, Kuusamon etsivä nuorisotyöntekijä Anne Hietala.
Mahdollisuus ystävystyä
Kunnissa keskukset nähdään myös mahdollisuutena uusille tuttavuuksille.
– Täällä nuoriso suhtautuu positiivisesti ja uteliaisuudella. Nuoret haluavat tutustua uusiin ihmisiin. En usko mikään ihmeempiin purkauksiin, sanoo Kihniön liikunta- ja vapaa-aikaohjaaja Jyrki Järventausta.
– Lieksalaiset nuoret ovat tottuneet vuosien aikana maahanmuuttajiin, joten vastaanottokeskus ei ole sen kummemmin herättänyt mitään tunteita nuorisossa. Nuoriso on hyvin sopeutuvaa ja he ovatkin ystävystyneet monien maahanmuuttajien kanssa, kertoo lieksalainen ohjaaja Marjo Ullgrén.