Vastaamon tietomurron uhri vaatii 20 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä

"Tämä voi olla oleellinen tekijä, joka vaikuttaa Vastaamon tulevaisuuteen"– tiedettäisiinkö Vastaamo-tietomurrosta ilman GDPR-asetusta? 5:11
"Tämä voi olla oleellinen tekijä, joka vaikuttaa Vastaamon tulevaisuuteen" – olisiko Vastaamo-tietomurto tullut heti ilmi ilman GDPR-asetusta? Katso video!

Helsingin käräjäoikeuteen on jätetty toistaiseksi yksi haastehakemus Vastaamon tietomurtoon liittyen. Poliisille on tehty yli 25 000 rikosilmoitusta – uhrien kannattaa nyt lähinnä odottaa ja seurata poliisin ohjeita.

Haastehakemuksessa noin kolmekymppinen turkulaisnainen vaatii henkisestä kärsimyksestä Vastaamo Oy:ltä 20 000 euron vahingonkorvauksia.

Nainen on ollut Vastaamon asiakkaana ja pelkää, että hänen tietojaan on väärinkäytetty.

Naiselle on hakemuksen mukaan aiheutunut "huomattava henkinen kärsimys", jota ei eritellä tämän tarkemmin.

Marraskuussa jätetyn hakemuksen mukaan Vastaamo on rikkonut EU:n tietosuoja-asetusta sekä "Suomen lain mukaista velvollisuutta pitää potilastiedot salassa".

Hakemuksessa viitataan esimerkiksi potilaslakiin.

Psykoterapiakeskus Vastaamo kertoi lokakuussa, että se oli joutunut tietomurron ja kiristyksen kohteeksi. Varastetussa tietokannassa oli kymmenientuhansien ihmisten tiedot.

Arkaluonteisia terapiatietoja sekä esimerkiksi henkilötunnuksia levitettiin anonyymissa Tor-verkossa.

Vastaamo: Hakemus on puutteellinen

Vastaamo on jättänyt oman vastauksensa käräjäoikeudelle tammikuun lopussa. Vastaus on laadittu asianajotoimisto Krogeruksella.

Krogeruksen juristin laatimassa vastauksessa Vastaamo katsoo haastehakemuksen olevan puutteellinen ja yksilöimätön sekä vaatii käräjäoikeutta hylkäämään sen.

– Kantaja ei ole perustellut tai esittänyt todistelua väitetystä vahingosta ja erityisesti sen määrästä. Kantajan haastehakemuksesta ei selkeästi ilmene, mihin vaatimus väitetyn vahingon määrästä perustuu, vastauksessa sanotaan.

Asiakas ei Vastaamon mukaan ole esittänyt todisteita hänelle koituneesta vahingosta tai siitä, miksi korvauksen pitäisi olla juuri 20 000 euroa.

Haastehakemuksesta ei käy ilmi sitä, onko nainen itse joutunut kiristyksen kohteeksi.

– Lisäksi kantaja on vain kaksi kertaa käyttänyt vastaajan palveluita, jolloin myös henkilötietojen määrä on suhteellisen suppea. Näiden seikkojen valossa vahingon ja sen määrän osoittaminen on erityisen olennaista, Vastaamon vastauksessa todetaan.

Vastaamon ympärillä on kuohunut rajusti julki tulleen vuotoskandaalin myötä. Yhtiö on asetettu selvitystilaan.

Tärkeintä on, että rikosilmoitus on tehty

Poliisin mukaan yli 25 000 Vastaamon tietomurron uhria on tehnyt tapauksesta rikosilmoituksen.

Rikosuhripäivystyksen mukaan tässä vaiheessa kannattaa lähinnä seurata poliisin tiedotusta ja odotella mahdollisia ohjeita – tärkeintä on, että rikosilmoitus on tehty ja kaikenlaiset todisteet mahdollisista vahingoista otettu talteen.

Tietomurron tehnyttä henkilöä ei ole saatu kiinni.

Vastaamo on kuitenkin ollut rekisterinpitäjä, joten sekä poliisi että tietosuojavaltuutettu tutkivat parhaillaan, onko Vastaamo rikkonut tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä.

Tietosuojavaltuutetun selvitys valmistuu kesään mennessä. Vasta tämän jälkeen on mahdollista arvioida tarkasti, voivatko tietomurron uhrit lopulta edes saada vahingonkorvauksia Vastaamolta.

Tapauksen poikkeuksellisuuden ja uhrien suuren lukumäärän takia uhreilta ei todennäköisesti odoteta merkittävää itsenäistä panosta rikosprosessin edistämiseksi. 

– Tuomioistuimen kautta korvauksia ei kannata lähteä hakemaan ainakaan yksittäisissä tapauksissa, koska esimerkiksi kärsimyskorvaukset näistä ovat todennäköisesti varsin vähäiset, maksimissaan joitakin tuhansia euroja, julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen kertoo Rikosuhripäivystyksen sivuilla.

Lue myös:

    Uusimmat