Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikön mukaan hätäjarrun käyttöönottoa pohditaan ensi viikolla, mikäli koronatartuntamäärät ja sairaalakuormitus eivät käänny laskuun. Pohjois-Suomen avi pohtii tiistaina rajoituksia, joilta ei voisi välttyä koronapassilla.
Hätäjarrumekanismin käyttöönotto tarkoittaisi, että hallitus ja STM ohjaisivat aluehallintovirastoja ottamaan käyttöön nykyistä tiukempia rajoituksia.
Aluehallintovirastot voisivat esimerkiksi määrätä tapahtumiin tai asiakastiloihin rajoituksia, joilta ei voisi välttyä koronapassilla.
STM:n kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan hätäjarrun käyttöönotton edellytykset pääosin täyttyvät.
– Hyvin pitkälle hätäjarrumekanismin kriteerit ovat täyttyneet. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat kriisiytymässä, erikoissairaanhoidossa on jo jouduttu ajamaan alas elektiivistä [ei-päivystyksellistä] hoitoa. Samoin on täyttynyt positiivisten testien määrä. Hätäjarrussa on mainittu, että sen tulisi olla alle 4 prosenttia. Meillähän on ollut jo useamman viikon 6–7 prosenttia positiivisten testien määrä [osuus].
Lue myös: Näiden ehtojen pitää täyttyä, että hallitus turvautuu "hätäjarruun" – rajoituksilta ei voi välttyä edes koronapassilla
Tarkkoja kriteerejä hätäjarrumekanismin edellyttämälle ilmaantuvuudelle tai sairaanhoidon kuormitukselle ei kuitenkaan ole määritelty. Varhila ei osaa sanoa, kuinka paljon tartuntojen tai sairaalakuormituksen tulisi vähentyä nykyisestä, jotta kriteerit eivät täyttyisi.
– Sitä on tässä kohtaa vaikea mennä sanomaan. Tämä on kokonaisuuden arviointia mutta selvästi näiden lukujen pitää lähteä laskusuuntaan, pelkkä tasaantuminen ei riitä.
Varhilan mukaan ensi viikolla sote-ministeriryhmä pohtii hätäjarrun käyttöönottoa, elleivät sairaalahoidon kuormitus ja tartuntaluvut käänny laskuun nykyisestä.
– Ainakin ensi viikon puoleen väliin asti meidän tulee tarkastella keskeisiä mittareita ja kriteerejä. Meidän tulee olla valmiudessa siihen, että valtioneuvoston päätöksentekokoneisto ja esitysaineistot ovat valmiina, jos lähdetään siitä, että ensi viikolla hätäjarru otetaan käyttöön.
Pohjois-Suomen avi pohtii tiistaina tiukempia rajoituksia
Hätäjarrun käyttöönoton ehtona on, että alueelliset yleisötilaisuuksien, konserttien, tapahtumien ja asiakastilojen rajoitukset eivät ole olleet riittäviä.
– Edeltävistä toimenpiteistä suurin osa alkaa olla tehtyinä. Ensi viikko näyttää, missä tilanteessa ollaan. Alueilla on noin viikko sitten laitettu toimeen rajoituksia, joiden vaikuttavuuden pitäisi alkaa näkyä ensi viikon aikana. Jos ei ala näkyä, niin ollaan tilanteessa, jossa valtioneuvoston joutuu pohtimaan hätäjarrun käyttöönottoa.
Varhilan mukaan esimerkiksi Pohjois-Suomen avi pohtii kuitenkin hätäjarrusta riippumatta rajoituksia, joilta ei voisi välttyä koronapassilla.
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen vahvistaa, että alueen koronakoordinaatioryhmä pohtii tiistaina tartuntatautilain mukaisia lisärajoituksia. Listalla on myös tartuntatautilain 58g-pykälän mukainen rajoitus, joissa asiakastilat, kuten kuntosalit suljettaisiin kokonaan. Tuolloin rajoituksilta ei voisi välttyä koronapassilla.
– Tässä tietysti pyritään siihen, että kontaktien määrä vähenisi. Tämä on harkinta, jota tehdään tiistaina.
Hätäjarru tarkoittaisi siis laajemmin sellaisia rajoituksia, joilta tapahtumajärjestäjät eivät voisi välttyä koronapassilla.
– Melko selvää on, että jos hätäjarru tulee käyttöön, niin meidän pitää alkaa valtakunnallisesti tekemään tämän tyyppisiä toimia, Varhila sanoo.
"Ei käy ilmi, mitä tässä kaavaillaan"
Hätäjarru voisi tarkoittaa myös muun muassa etäopetusta sekä viimesijaisena keinoja poikkeusoloja.
Hätäjarrun kriteerinä on, että tartuntojen yllättävä leviäminen aiheuttaisi "erittäin merkittävän sairastavuuden, hoidon tarpeen ja kuolleisuuden uhan. Tuolloin terveydenhuolto olisi selvässä ylikuormituksen uhassa ja muiden sairauksien hoito vaarantumassa."
– Romahdus on tapahtunut niissä henkilöissä, jotka ovat odottaneet esimerkiksi isoja sydänoperaatioita. Joka päivä näitä operaatioita perutaan. Siellä on henkilöitä, joilla on aivan oikeasti inhimillinen kärsimys suuri. Mitä enemmän tehohoitokapasitettia käytämme koronan hoitoon, sitä enemmän vakavien tautien hoito viivästyy, Varhila sanoo.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvinen kritisoi hätäjarrumekanismia epämääräisyydestä.
– Tästä ei oikein käy ilmi, että mitä tällä kaavaillaan. Valtioneuvosto voi painostaa alueita siihen, että tilat suljettaisiin kokonaan niin, että koronapassista ei olisi hyötyä. Varsinaisten pykälien sanamuotojen perusteella toimenpiteet kuitenkin tehdään ja niiden kanssa ristiriidassa olevat ohjeistukset hankaloittavat tilannetta.
– Toinen vaihtoehto on, että valtiovalta päättää omalla kontollaan olevista asioita, kuten ravintolarajoituksista.
Hätäjarrun käyttöönotto vaatisi ensin sote-ministeriryhmän neuvottelun ja sen jälkeen valtioneuvoston periaatepäätöksen.
– Sairaanhoitopiirit ja asiantuntijat yhdessä STM:n kanssa arvioivat tilannetta. Jos kokonaisarvionti menee siihen, että hätäjarrua pitää vetää, niin sote-ministeriryhmän kautta keskustelu käydään, Varhila sanoo.