Varhaislapsuuden flunssakierre altistaa keliakialle

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa seurattiin 370 vastasyntynyttä lasta kuusivuotiaaksi. Lasten lähisukulaisista ainakin yksi sairasti keliakiaa, minkä lisäksi lapset kantoivat tiettyjä keliakian kehittymiselle altistavia geenimuotoja (DQ2, DQ8).

Lapsista kuusi prosenttia sairastui keliakiaan alle vuoden ikäisenä, mutta luku oli noussut jo lähes 14 prosenttiin viiden vuoden ikään mennessä.

Kun tutkijat selvittivät mahdollisia sairastumisia selittäviä seikkoja, analyysissa nousivat esiin varhaislapsuuden infektiotaudit. Keliakiaan sairastuneet olivat muita useammin sairastaneet runsaasti hengitystieinfektioita alle kaksivuotiaana. Tätä myöhemmillä infektioilla ei ollut vaikutusta.

Varhaislapsuuden infektiotaudit on aiemmin yhdistetty muun muassa nuoruustyypin diabeteksen kehittymiseen. Keliakian tavoin myös se on autoimmuunisairaus, jossa kehon immuunipuolustus hyökkää elimistön omia kudoksia vastaan.

Nyt julkaistut havainnot vahvistavat näkemystä, jonka mukaan autoimmuunisairaudet tarvitsevat perinnöllisen alttiuden lisäksi ulkoisen, laukaisevan tekijän. Autoimmuunisairaudet ovat yleistyneet länsimaissa lähimpien vuosikymmenten aikana.

Keliakia on elinikäinen tauti, jossa gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius taudille. Osalla potilaista on myös iho-oireita. Keliakiaa sairastaa prosentti lapsista, kaksi prosenttia aikuisista ja lähes kolme prosenttia ikääntyneistä. Keliakian ainoa hoito on gluteenin välttäminen.

Copyright Duodecim 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.​​​​​​​

Keliakiaa voi sairastaa ilman vatsavaivojakin – tunnetko kaikki oireet?

Keliakialiiton laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Lehikoinen kertoi Studio55.fi-lähetyksessä lokakuussa 2016, millaiset merkit voivat viitata keliakiaan ja mistä sairaus johtuu.